13. Luku

985 60 32
                                    

Loppuviikosta minulle tuli vain hunompi olo. En jättänyt yhtään työpäivää välistä, koska ajattelin sen johtuneen vain menkoista, ja ajattelen edelleen. Minulle tulee niistä välillä aivan järkyttävä olo, joten se tuntuu minusta ihan loogiselta selitykseltä. Ne tosin loppui eilen ja paha oloni ei ole ihan hirveästi helpottanut. Onneksi työviikko on nyt takana ja saan rentotua koko viikonlopun kotona.

Pääsin jo kahdelta töistä ja olen siitä asti makoillut sängyssä. Nukuin kahden tunnin päikkärit ja oloni on kieltämättä kohentunut. Toivon todella, että se ei tule enää takaisin. Minun pitäisi nousta ylös ja mennä juomaan ja syömään. Minulla on järkyttävä nälkä ja mietin juuri pitäisikö minun tilata jotain ruokaa. En jaksaisi tehdä mitään, joten se tuntuu kyllä hyvältä vaihtoehdolta.

Nousen istumaan ja katselen ympärilleni. Olen edelleen aika uninen, mutta kyllä tämä kohta helpottaa. Pitää vain saada jotain kylmää juotavaa ja saada tilattua pitsaa.

En kerkeä nousta kunnolla edes seisomaan, kun puhelimeni rupeaa soimaan. Kaivan sen nopsasti tyynyn alta ja huokaisen, kun Kate soittaa. En voi sille mitään, että välittömästi tulee Holden mieleen, jota en ole onneksi miettinyt mitenkään erikoisen paljon sen tiistain jälkeen. Minä aavistelen jotain pahaa, mutta päätän silti vastata Katelle.

"Terve", vastaan, samalla hieroen silmistäni unihiekkaa pois.

"Nukuitko sinä? En kai minä herättänyt sinua?" Kate kysyy.

"Minä heräsin jokunen aika sitten. Oli pakko ottaa päikkärit töiden jälkeen. Et siis herättänyt minua", sanon ja lähden keittiöön. Menen suoraan jääkaapille ja nappaan ylähyllyltä pepsin. Avaan sen ja tunne, kun saan kylmää pepsiä, tuntuu aivan taivaalliselta.

"Hyvä. Minulla olisi sinulle vielä pyyntö", Kate sanoo, eikä pepsi tunnu minusta enää hyvältä. Minä tunnen luissani asti, että tämä liittyy jotenkin Holdeniin. "Minä olen vielä töissä tunnin tai kaksi, en siis olen ihan varma monelta pääsen lähtmeään. Minä kuitenkin juttelin Holdenin kanssa ja meistä olisi kiva, jos voisimme kaikki nähdä tänään siellä hallilla. Jos askeleet jäisivät nyt edes jotenkin Holdenin lihasmuistiin. Sitten siinä häiden alla voisi katsoa onko Holdenin taidot ruosteessa", Kate selittelee.

"Eli siis pitäisikö minun tänään tulla sinne hallille?" Kysyn haukotellen ja juon pepsistä ison kulauksen.

"Jos millään kehtaisit?" Kate kysyy ja minä rupean raapimaan niskaani. Minulla ei ole enää niin huono olo, joten voisin ihan hyvin mennä. Sitten minun ei tarvitsisi nähdä Holdenia tanssin parissa, vasta kuin siinä häiden aikoihin.

"Hyvä on. Tuletko sinä hakemaan minut, kun pääset töistä?"

"Oikeastaan ajattelin, että jos Holden tulisi hakemaan sinut ja menisitte edeltä? Hän lähtee töistä suunnilleen kolmen vartin päästä ja voin soittaa hänet hakemaan sinut. Faktahan on se, että voisit muistutaa myös minua niistä valssin askelista. Haluan olla varma, että osaan tanssia. Onhan kyse häistäni ja minä aion mennä naimisiin vain kerran. Minulle on tärkeää, että osaan oikeasti tanssia hyvin", Kate sanoo ja hänen äänensä on hiukan epätoivoinen, joten käy kyllä sääliksi.

"No voi hän tulla hakemaan. Minä menen tuohon alas sen kolmen vartin päästä", sanon ja lopetan puhelun. Jos minulla on vain kolme varttia aikaa, niin taidan keittää vain nuudeleita. Otan kaapistani viimeisen paketin ja kuivauskaapista puhtaan kattilan, jonka pesin eilen. Laitan veden kiehumaan ja nuudelit sinne joukkoon.

Sillä välin minä kohennen vähän ulkonäköäni. En minä ihan peikon näköisenä sentään kehtaa lähteä sinne, vaikka siellä onkin vain Holden ja Kate. Etsin harjaa ensin makuuhuoneesta ja huokaisen turhautuneena, kun en löydä sitä. Minne ihmeeseen minä sen nyt olen tunkenut?

Frozen heart//IN FINNISHWhere stories live. Discover now