Frozen heart//IN FINNISH

17. Luku

Katselen edessäni olevia leipiä, jotka minun pitäisi varmaan syödä. En tehnyt eilen mitään ruokaa, kun Randall toi sitä keittoa. Illalla tein sitten leivät töihin nopeasti, mutta minulla ei tee nyt yhtään mieli. Tessa vieressäni syö jotain keittoa. Se näyttää kieltämättä vähän epämääräiseltä, mutta näyttää maistuvan ihan hyvin ystävälleni.

"Eikö sinulla ole nälkä?" Tessa kysyy ja katselee minun leipiäni.

"On ja kai minun pitäisi syödä. Työt jatkuu kohta", sanon ja nappaan toisen leivän pöydältä. Samaan aikaan Randall tulee takahuoneeseen ja kävelee suoraan pienelle jääkaapille. Hän ottaa sieltä rasian ja tuo sen minulle.

"Ajattelin, että toisin sinulle, kun tykkäsit", hän vain sanoo, enkä kerkeä sano mitään, kun ovi avautuu. Lea kurkistaa liikkeen puolelta sisään ja pyytää Randallia apuunsa.

"Kiitos", kiitän häntä juuri ennen kuin hän menee liikkeen puolelle. Ihanaa, että saan syödä tätä keittoa lounaaksi.

"Mitä tuo oli?" Tessa kysyy, kun minä nousen ylös ja menen mikrolle. Laitan keiton sinne ja laitan pari minuuttia, että se varmasti lämpenee.

"Randall kävi eilen luonani ja toi minulle kanakeittoa. Minä tykkäsin siitä ja Randall näköjään toi sitä minulle lounaaksi", sanon ja Tessa näyttää hetken ajan hämmentyneeltä. Ei tämä mikään iso juttu, joten ei Tessa sitten kommentoi asiaa yhtään enempää.

Mieleni tekisi kyllä ottaa puheeksi se, että Gavin soitti minulle. En tiedä miten hoitaisin sen tilanteen, mutta Tessaa saattaa tietää. Voisin yksinkertaisesti vain estää sen numeron, mutta minua ahdistaa, kun hän tietää veljeni jotenkin. Entä jos hän menee puhumaan veljelleni tästä, vaikka se tuntuu kyllä aika älyttömältä idealta. Ei tämä hänelle varmaan nyt niin tärkeää ole.

"Et muuten arvaa kuka soitti minulle, kun olin tulossa töihin."

"Kuka?" Tessa kysyy ja nostaa katseensa minuun. Olen varma, että hetken aikaa hän näyttää huolestuneelta, mutta vain hetken.

"Gavin", sanon ja samaan aikaan mikro piippaa. Otan keiton sieltä pois, ja matkalla pöytään nappaan lusikan mukaan.

"Täh? Ai se jätkä kenen kanssa kävit treffeillä?" Tessa kysyy kummastuneena, ja minä vain nyökkään hänelle.

"Hän juuri. Kysyi, että lähtisinkö tänään hänen kanssaan lounaalle tai kahville. Sanoin hänelle, että en ehdi ja sitten hän ehdotti viikonloppua. Gavin tulee soittamaan minulle takaisin, joten mitä minun pitäisi sanoa hänelle vai estänkö hänet vain?" Kysyn Tessalta, joka pyörittelee päätään ehkä jopa huvittuneena.

"Sinulla riittää kyllä nyt miehiä. Näyttäisi olevan ottajia."

"Mitä? Ei ole ketään ottajia. Älä viitsi!"

"Sinun kannattaa odottaa, että hän soittaa ja puhua sitten ihan suoraan, että sinua ei kiinnosta lähteä enää treffeille hänen kanssaan. Älä jää jahkailemaan mitään, vaan sano oikeasti suoraan hänelle. Sitten saat yhden ongelman pois päiväjärjestyksestä."

"Niin minä taidan tehdä. Ehkä se estäminen on liian ilkeää", mutisen ja siirryn maistelemaan keittoa, joka on yhtä hyvää kuin eilenkin.

Kerkeän syödä pari lusikallista, kun ovi käy ja Randall tulee. Hän kävelee jääkaapille ja ottaa sieltä toisen muovirasian. Hän ottaa siitä pikaisesti kannen pois ja työntää mikroon.

"Mitäs teillä on ohjelmassa vielä tänään?" Randall kysyy, kun hänen ruokansa rupeaa lämpenemään.

"Minulla on seuraavaksi se yksi riitelevä pariskunta. Ole onnekas, että sinä et ole tässä mukana", Tessa kertoo ja osoittaa viimeiset sanansa minulle. Hänen mukaansa se pariskunta oikeasti riitelee ihan kaikesta. Joskus se menee siihen, että he rupeavat huutamaan toisilleen. Tessa on sanonut moneen otteeseen, että hänen tekisi mieli hiljentää heidät jollain kättä pidemmällä.