Frozen heart//IN FINNISH

15. Luku

Sunnuntaina oli vielä sen verran huono olo illasta, että päätin jäädä kotiin maanantaina kotiin. Laitoin myöhään sunnuntaina Randallille viestiä ja aamulla sain vastauksen. Olen koko aamupäivän maannut ja odottanut, että tämä huono olo vain katoaisi. En oikeasti ole koskaan ollut mahataudissa näin pitkään, vaikka se alkaa jo mennä ohi, ellei ole jo mennyt. Katen pitäisi huomenna mennä sovittamaan niitä mekkoja ja minä haluan niin kovasti olla paikalla.

Oksensin viimeksi yöllä, eikä nyt ole yhtään oksettanut, mutta minulla särkee päätä ja on muuten vain heikko olo. Minun pitäisi käydä kaupassa, mutta enhän minä voi, kun olen tälläisessä tilassa. Minä saan hanasta vettä ja sen on kaikista tärkeintä. Voisin soittaa ehkä Henrylle tai sitten Tessalle, että voisiko käydä minulle kaupassa.

En ole puhunut Tessan kanssa sen lauantain jälkeen. Ajatukseni ovat täysin samat kuin silloin perjantiana, eivätkä ne ole jättäneet minua rauhaan. Haluaisin edes yhden päivän, jolloin en miettisi Holdenia tai sitä todella typerää suudelmaa.

Edes yksi päivä.

Nousen sängystä ylös ja kävelen keittiöön. Kokeilen otsaani, joka on kuuma. Tästähän vielä puuttuisi kuume. Minulla on kuumeinen olo, joka tuli oikeastaan jo eilen. Toivon, että tämä ei kestä kauaa. Haluan päästä takaisin töihin, että saisin jotain muuta ajateltavaa. Tuntuu oikeasti hirveältä, kun olen täysin yksin omien ajatusteni kanssa.

Juuri sopivasti puhelimeni rupeaa soimaan ja vilkaisen, että kuka minulle soittaa. Epäilin pari sekuntia, että se olisi ollut Tessa, mutta ei. Kate soittaa minulle ja vastaan hänelle, koska haluan jutella jonkun kanssa.

"Hei", yskäisen tervehdykseksi.

"Moi. Kuulostat nuhaiselta? Onko kaikki hyvin?" Kate kysyy.

"Olen ollut viikonlopun kipeänä, enkä tänäänkään mennyt töihin. Enää ei okseta niin paljon, mutta minulle on tainnut nousta kuume."

"Ei hitto. Meidän pitää varmaan sitten siirtää sitä huomista aikaa? Sinä ainakin kuulostat siltä, että sinun ei kannata huomenna mennä töihin", Kate sanoo ja on varmaan oikeassa. Enhän minä pysty oikein mitään tekemään, jos olen kipeänä.

"Jos sinulle käy, niin voit tavata vain Tessan. Uskon, että olen torstaihin mennessä terve, joten siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa", sanon ja avaan jääkaapin oven. Täällä ei ole mitään syömäkelpoista, jonka minä kyllä tiesin. Aina sitä tulee katsottua jääkaappiin ja mietittyä, että ehkä sinne jotenkin mystisesti ilmestyisi lisää ruokaa. Minun kohdalla niin ei ole valitettavsti käynyt kertaakaan.

"No voinhan minä sitten sinne mennä. Minä nyt kuitenkin olisin soittanut sinut mukaani lounaalle, mutta lopetan sinun häiriköinnin. Yritä sinä toipua", Kate sanoo ja minä toivotan hänelle vielä hyvää lounasta.

Tungen puhelimen suuren hupparini taskuun ja siirryn olohuoneeseen. Minun on nyt pakko soittaa Henrylle ja pyytää häntä käymään kaupassa. En ole moneen päivään syönyt kunnolla, vaikka ei ole kyllä tehnytkään mieli tämän taudin takia. Nyt se sitten alkaa näkymään, kun mahani kurnii aikalailla.

Ihan ensimmäisenä minä siirrän Henryn tilille rahaa, jolla hän voi ostaa minulle ruokaa. Nyt minulle on aivan sama, että mitä hän minulle tuo, kunhan ei ole kalaa tai suolakurkkuja.

Etsin Henryn numeron nopeasti ja odotan hänen vastaavan heti puheluuni. Yllätyn todella, kun hän ei näytä vastaavan ja olen jo lopettamassa puhelun. Henryn yleensä saa aina kiinni. Ja saankin hänet lopulta, kun hän vastaa ihan viime tingassa.

"Hayley? Onko tauti jo lähtenyt?"

"En ole nyt hetkeen oksentanut, eikä ole enää sellainen oksettava olo. Kokemuksellani voin sanoa, että se meni ohi, mutta minulle taisi nousta kuume", sanon ja vedän viltin päälleni. Minulla on kylmä ja nälkä. Minun kohdallani se ei todellakaan ole hyvä yhdistelmä, jos otetaan vielä mukaan se, että minulla on todella paska olo.