If only you knew how I felt (Finnish Drarry fanfiction)

Luku 22 "Sirius oli oikeessa"

Mä en omista yllä olevaa fanarttia!

Siis ekana anteeks ihan kauheesti, että tän luvun julkamisemisessa meni näin kauan! Mä vaan olin ihan sika kiireinen koko viikonlopun ja nyt mä sain tän vihdoin valmiiks! Ja toiseks, jo yli 2000 lukijaa?! Omg kiitos! No niin, nauttikaa luvusta!

-Harryn POV-
"No niin, tulin hakemaan teidät takaisin kouluun" Dumbledore sanoi meille kun olin päässyt pois vessasta. "No niin, hei hei nyt!" Molly sanoi hymyillen ja halasi meitä kaikkia. Hän loi minuun erityisen katseen ja nyökkäsin pienesti. Dumbledore vei meidät ulos, tarttui kädestä ja niin me kaikkoonnuimme jälleen.

   Pyöritys alkoi jälleen, mutta tällä kertaa se oli jostain syystä pahempi. Minua oksetti ja pyörrytti, kaikki oli sumeaa. Korvissani soi ja olin varma, että olin tulossa hulluksi. Kun vihdoin ilmeennyimme Dumbledoren toimiston eteen ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen, olin varma että oksentaisin. Mutta vatsani oli tyhjä joten yökkäsin vain, kunnes silmissäni pimeni hetkeksi ja tasapainoni petti.

   "Omg" Ron huudahti hämmentyneenä kun lyyhsityin taaksepäin ja hän sai minut kiinni. Hapuroin tukea Ronin käsivarresta ja tämä nosti minut pystyyn. "Onks kaikki ok?" Ron kysyi hämmästyneenä ja katsoi minuun pelästyneenä. "Juu juu" vastasin kun pyörrytys häipyi. "Varmasti?" Hermionekin kysyi. "Joo, oikeesti" vastasin ja Dumbledore oli vain hiljaa.

   "No niin, päästän teidät nyt lähtemään" Dumbledore sanoi lyhyesti ja poistui omaan toimistoonsa. Selvittelyn päätäni kun Ron edelleen piti minua jotenkin pystyssä. "Pärjäätkö sä?" Ron kysyi ja päästi varovasti irti olkapäistäni. "Mähän sanoin jo että joo" vastasin hieman turhautuneena. "Sori, ei mun ollu tarkotus tiuskia" pahoittelin Ronille ja pehmensin katsettani.

"Noh, ei se mitään" Ron vastasi. "Mennäänkö samaa matkaa Luihuisten oleskeluhuoneeseen?" Ron kysyi ja tarttui minua ranteesta lähtien johdattamaan minua. Totta, halusin nähdä Dracon. Ron koputti oveen ja jäimme odottamaan, Jännitys kupli vatsassani. Pian joku avasi tyrmän oven, se joku oli Blaise.

"Ron!" Blaise huudahti ja nappasi Ronin syliinsä pyörittäen tämän kerran ympäri. Ron nauroi onnellisena ja suuteli poikaystäväänsä. Hymy levisi huulilleni, näin Ronin onnellisimmillaan näitten parin päivän aikana. "Tota... onks Draco täällä?" Kysyin ja pälyilin sisälle oleskeluhuoneeseen. En tarvinnut vastausta kun poikaystäväni käveli luokseni ja sulki minut syliinsä sanaakaan sanomatta.

"Hei, onks joku huonosti?" Kysyin kun Draco lepuutti leukaansa pääni päällä. "Tuu" hän mutisi kun irrottautui halauksesta ja lukitsi kätensä omaani. Draco alkoi johdattaa minua jonnekkin ja hermostus nipisteli vatsassani. Pelkäsin, mitä hän tulisi sanomaan. Pian pysähdyimme erään ikkunan eteen jossa oli leveä ikkunalauta. Draco istui siihen ja kutsui minut istumaan tämän viereen.

"Harry, mä oon pahoillani jo valmiiks" Draco aloitti epämukava ilme kasvoillaan ja jo kuullessani nuo sanat, sydämmeni jätti lyönnin väliin. Oliko Sirius oikeassa? "O... okei?" Inahdin kun kylmä hiki alkoi valua otsaani pitkin. "Harry, mä... mä... mä oon pettäny sua" Draco sanoi ja näin tämän ilmeestä, että se oli ollut vaikea sanoa.

Kun hän sanoi nuo sanat joita periaatteessa jo odotin, kaikki kylmeni. Äänet ympärilläni muuttuivat hiljaisiksi ja silmissäni sumeni kun kyyneleet alkoivat täyttää niitä. Olin ällöttynyt istua tämän läheisyydessä, hän oli luvannut minulle aivan tyhjiä. Hän oli luvannut rakastaa minua aina, hän oli luvannut naida minut joku päivä ja mikä tärkeintä, hän oli luvannut koskaan olla satuttamatta minua. Mutta nyt hän oli rikkonut kaikki nuo lupaukset kertalaakilla.

"Harry mä oon niin pahoillani" Draco sanoi ja esti äänensä murtumasta. "Harry, kuulitko sä?" En luonut tähän katsekontaktia, tuijotin lattiaa. Kyyneleet valuivat ja kastelivat naamani, mutta olin ihan turtana. "Sirius oli oikeessa" kuiskasin hiljaa katse edelleen maassa. "Mitä?" Draco kysyi varovasti ja yritti nostaa leukani pystyyn. "ÄLÄ KOSKE MUHUN!" Huudahdin yhtäkkisen vihaisen energiapuuskan vallassa ja läpsäisin tämän käden pois.