If only you knew how I felt (Finnish Drarry fanfiction)

Luku 7 "Älä pliis kerro kellekkään"

Mä en omista yllä olevaa fanarttia!

Sori jos tästä luvusta on tullu joku toinen versio, koska mä kirjoitin vähän matkaa koneella ja jotain outoo tapahtu, mut tää on se oikee versio!

-Dracon POV-
Hetken me kaikki kolme olimme vain ihan hiljaa. Minä, Harry ja Granger. Harryn kädet olivat edelleen perseelläni ja pidin häntä edelleen seinää vasten. Hermione näytti järkyttyneeltä eikä selvästi tiennyt mitä sanoa.

"Siis... te kaks? Mut... Harry entä Ginny? Harry, miten sä saatat tehä sille näin?" Granger takelteli yrittäessään miettiä sopivia sanoja. Pian siirryin kauemmaksi Harrystä ja seisoin kiusallisena vähän matkan päästä Grangerista jonka silmät olivat samalla järkyttyneet ja vihaiset

"Hermione... mä voin selittää!" Harry takelteli ja yritti tyynnytellä Hermionea. Näin, että hän oli selvästi vihainen, en kuitenkaan ollut varma johtuiko se siitä minusta ja Harrystä vai siitä, että Harry petti yhtä hänen parhaista ystävistään. Ehkä molemmat.

"Joo, sun todellakin pitää selittää! Harry, mä oon aina tienny että, et sä mikään hetero oo, mutta että Malfoy?" tuon kuultuaan Harry punastui ja niin tein minäkin. "Tule, me mennään nyt, saat selittää mulle matkalla" Hermione sanoi, tarttui Harryä kädestä ja veti tämän mukanaan ulos vessasta. Harry kääntyi minuun ja muotoili huulillaan sanat: "Mä oon pahoillani"

-Hermionen POV-
Olin raivoissani Harrylle. En siitä, että tämä tykkää pojista vaan siitä, että hän pettää Ginnyä. Pidin tiukasti kiinni Harryn ranteesta ja raahasin häntä mukanani. Olimme molemmat ihan hiljaa, kunnes pysähdyin nurkan taakse ja vedin henkeä. Loin tuiman katseen Harryyn, mutta tämä ei katsonut minua silmiin vaan tuijotti lattiaa.

"Noh, selitä" kivahdin Harrylle ja tämä säpsähti ääneni terävyyttä. Harry vilkaisi ympärilleen, että ketään ei ollut kuulemassa.

"Joo, mä oon homo. Mä tykkään pojista ja mä tykkään Malfoysta, ei mä rakastan Malfoyta" Harry sanoi ja kuulin miten hänen äänensä alkoi väristä kuin se olisi satuttanut häntä sanoa nuo viimeiset sanat. "Ja mitä Ginnyyn tulee... mä en koskaan halunnu satuttaa sitä. Mä vaan ajattelin... että jos jätän sen, mä särkisin sen sydämmen" Harry takelteli ja kuulin miten hän pidätti kyyneleitä.

Vihani oli nyt laantunut ja tunsin hieman empatiaa Harryä kohtaan. "Harry, etkö sä ymmärrä? Tää satuttaa sitä viellä enemmän. Et sä voi näin ikuisuuksiin jatkaa ja se saa tietää joku päivä, se jos joku satuttaa sitä" sanoin Harrylle tuskin kuiskausta kuuluvammalla äänellä.

Silloin Harry purskahti kyyneliin. En pystynyt enää pysyä kylmänä joten annoin periksi ja rutistin Harryä. Tunsin miten hän itki olkanii vasten ja se särki sydämmeni. Vihasin nähdä parhaan ystäväni näin murtuneena, todella vihasin sitä.

  "Älä pliis kerro kellekkään. Mä kyllä kerron Ginnylle jossain vaiheessa" Harry kuiskasi. Oikeastaan olisin samantien halunnut rynnätä suureen saliin ja kertoa Ginnylle, mutta en voinut tehdä sitä Harrylle.

"No jos sä lupaat kertoa Ginnylle pian" kuiskasin vastaukseksi. Halasimme viellä vähän aikaa, kunnes Harry irotti otteensa minusta. "Lupaan" hän vastasi ja otimme suunnan suureen saliin.

-Harryn POV-
Istuin alas Rohkelikon pöytään eri puolelle kuin Hermione. Vältin katsekontaktia hänen kanssa. Hermione otti pöydältä Päivän Profeetan ja alkoi selailla sen läpi. "Moi taas" Ron sanoi Hermionelle ja nojasi päänsä tämän olkapäälle. Hermione punastui ja näin sen.

Toivoin, että voisin olla samalla tavalla Dracon kanssa. Istua käsikädessä aamupalalla, halailla aina tuntien jälkeen ja syöttää toisiamme lounaalla. Haaveiluni keskeytyi kun Ginny vaihtoi paikkaa ja istui viereeni. Hän lukitsi kätensä omaani ja hymyili minulle. Hymyilin takaisin, mutta katseeni harhaili kohti luihusten pöytää.