Luku. 4 Tässäkö tää nyt oli..?

1K 56 9
                                    

Tw: ⚠️Viiltelyä⚠️ ja öh ehkä yksi epämiellyttävä mielikuva (sori!)

Joonas

Oli yö, ainakin -25 astetta pakkasta enkä tiennyt missä helvetissä olin kävelemässä tässä tuulessa. Oli ihan helvetin kylmä.

--

En muista paljoa mitä oli tapahtunut jotain 10 minuuttia sitte. Menin sekaisin, päässäni napsahti ja viilsin ranteeni auki. Ei niitä ranteiksi enään voinut sanoa. Tuskin pystyin liikuttamaan niitä.

𝚂𝚎𝚞𝚛𝚊𝚊𝚟𝚊 𝚊𝚒𝚗𝚘𝚊 𝚖𝚞𝚒𝚜𝚝𝚒𝚔𝚞𝚟𝚊𝚗𝚒 𝚘𝚗 𝚜𝚎, 𝚎𝚝𝚝𝚊̈ 𝚘𝚕𝚒𝚗 𝚕𝚢𝚘̈𝚗𝚢𝚝 𝚜𝚎𝚗 𝚙𝚞𝚞𝚔𝚘𝚗 𝚜𝚞𝚘𝚛𝚊𝚊𝚗 𝚟𝚊𝚜𝚎𝚖𝚖𝚊𝚜𝚝𝚊 𝚔𝚊̈𝚍𝚎𝚜𝚝𝚊̈ 𝚕𝚊̈𝚙𝚒 𝚙𝚘̈𝚢𝚝𝚊̈𝚊̈𝚗.

--

Pelkäsin itseäni enemmän kuin mitään ikinä. Pakenin kämpältäni. Pelkäsin vain niin saakelisti olla siellä sen puukon kanssa, koska en tiennyt mitä olisin sillä puukolla saanut aikaan, jos olisin jäänyt sinne yhtään pidemmäksi aikaa.

Joskus aamuyöllä ei kaduilla kävellyt tai kulkenut juuri kukaan varsinkaan tässä kelissä.

--

En ollut varma miten pitkään olin kävellyt tai mikä oli päämääräni. Sisimmissäni toivoin, että joku löytäisi ja pelastaisi mut.

Kävelyni alkoi hidastumaan. Kehostani alkoi lähteä tunto kokonaan. Käsiäni en ole tuntenut koko matkalla. En tehnyt niille mitään ennen kämpältä pakenemista ja ne ovat sitten vain valuneet verta lumen täyttämille kaduille.

Kaaduin keskelle katua. Oloni oli erittäin heikko. En ole nukkunut juuri ollenkaan, käsistäni on valunut valtavasti verta ja olin 25 asteen pakkasessa vain takilla ja kengillä.

𝚃𝚊̈𝚜𝚜𝚊̈𝚔𝚘̈ 𝚝𝚊̈𝚊̈ 𝚗𝚢𝚝 𝚘𝚕𝚒..? 𝙹𝚘𝚘𝚗𝚊𝚜 𝙿𝚘𝚛𝚔𝚘𝚗 𝚎𝚕𝚊̈𝚖𝚊̈? 𝚂𝚢𝚢𝚗𝚊̈ 𝚙𝚞𝚘𝚕𝚒 𝚟𝚊𝚑𝚒𝚐𝚘𝚕𝚕𝚒𝚗𝚎𝚗 𝚒𝚝𝚜𝚎𝚖𝚞𝚛𝚑𝚊?

"Ei"

Jostain syvältä sisimmästäni löytyi vielä halu elää. Rakastin meidän bändin jätkiä kuin perhettä. Rakastin kitaran soittamista ja musiikin tuottamista.

𝚁𝚊𝚔𝚊𝚜𝚝𝚒𝚗 𝙽𝚒𝚔𝚘𝚊

Halusin tuntea tämän halaukset ja suudelmat vielä, vaikka hänellä ei olisi tunteita minua kohtaan.

--

Viho viimeisillä voimillani kaivoin puhelimeni taskustani kipeillä, verisillä käsilläni. Avasin sen.

Kyyneleet alkoivat virrata poskilleni. Tällä kertaa kaikesta siitä kivusta joka ranteistani lähti.

Sain WhatsApin auki ja kirjoitin:

Sekameteli soppa

Minä: Auttakaa..En halua kuolla..
Minä: "sijainti lähetetty"

𝙰𝚒𝚗𝚘𝚊 𝚖𝚞𝚒𝚜𝚝𝚒𝚔𝚞𝚟𝚊𝚗𝚒 𝚜𝚎𝚗 𝚓𝚊̈𝚕𝚔𝚎𝚎𝚗 𝚘𝚗 𝚔𝚊𝚞𝚔𝚊𝚒𝚗𝚎𝚗 𝚜𝚒𝚛𝚎𝚎𝚗𝚒𝚗 𝚊̈𝚊̈𝚗𝚒..

--

Pahoittelut erittäin lyhyestä luvusta! Tässä oli vain erittäin hyvä kohta lopettaa luku ennen seuraavaan "kohtaukseen" menemistä!

Sanoja: Noin 280

Veren virtaus vierelläsi || JIKO || ✅Kde žijí příběhy. Začni objevovat