You can be anything || Blind Channel || Olli x Sofia

52. "Sun ois pitäny sanoa mulle heti!"

SOFIA

Kävelen Ollin perässä rappukäytävässämme kohti tuota tutuksi tullutta ulko-ovea. Saavuimme juuri vanhemmiltani ja kello on luultavasti niin paljon että olisi jo hyvä aika mennä nukkumaan. Kävimme myös Ollin vanhemmilla, ja silti oloni on kuin olisin juuri herännyt kahdentoista tunnin yöunilta. Voin myös kertoa, että en ole koskaan nähnyt äitiäni niin innoissaan mistään, kun kuuli kihlauksestamme.

Pienen avainten etsinnän jälkeen Olli avaa ovemme ja kävelemme minä edellä sisään.
"Tiiäks mitä.." Sanon hymyillen kuin pieni lapsi, kun olemme päässeet kengistämme eroon. "No kerro toki." Olli vastaa huvittuneena energisyydestäni. "Mua ei väsytä ollenkaan." Kerron ja hyppään varoittamatta hänen reppuselkäänsä. "Taisin huomata.." Olli naurahtaa, kun on saanut tasapainonsa takaisin. Kävelemme keittiöön -tai tarkemmin ottaen Olli kävelee- jonka jälkeen tiputtaudun alas takaisin omille jaloilleni.

OLLI

"Älä unta nää että antasin sun juoda sen nyt. Sä et nuku kohta koko yönä." Sanon naurahtaen Sofialle joka pitää käsissään viimeistä tässä asunnossa olevaa täyttä red bull tölkkiä. Otan tölkin pois häneltä ja laitan sen takaisin sinne missä se olikin eli jääkaappiin.
"Mut mä haluan sen nyt!" Sofia sanoo pikkutyttömäisesti ja laittaa kätensä puuskaan. "Sä oot kyllä välillä aivan ihmeellinen." Huokaisen huvittuneena katsellessani tuota mököttäjää. "Ite oot!" Saan häneltä vastaukseksi.

"Eikö pokka meinaa pitää?" Kiusoittelen Sofiaa, kun hän meinaa alkaa nauramaan vaikka hänen piti mököttää.

"Lhopeta.." Hän sanoo nauraen nyt jo aivan kunnolla. "Tai mitä?" Kysyn itsekin jo nauraen ja kiedon käteni Sofian ympärille. "Tai sä nukut ens yön sohvalla." Hän vastaa. "Mä nukun sun vieressä, halusit tai et." Naurahdan ja painan huuleni hänen omille.

***

SOFIA

"Voijaanko sitteki lähtä takas?" Hymähdän kun kuulen sisältä kantautuvan metelin. Olli naurahtaa ja avaa studion oven. Jep.. täällä taitaa olla jonkin sortin painikisat käynnissä. Ainakin huudosta päätellen. Voihan niitä töitä näinkin tehdä. Kukin omalla tavallaan..

Istahdan sohvalle Ollin viereen. Sovimme hänen kanssaan, ettemme kerro heille kihlauksestamme vaan annamme heidän itse huomata se. Saa nähdä, kauanko siinäkin menee. Meinaan, taitaa olla painikisa tällähetkellä ainut asia minkä he huomaavat..

"Vittu voitteko jo rauhottua! Täällä on ihan saatanan kuuma." Alva tuhahtaa ja lähtee keittiöön. Luon kummaksuvan katseen Joelia -jonka vierestä Alva juuri lähti- päin.
"Aamu alko ihan tyhmistä asioista riitelemisellä." Joel selittää. Joonas ja Aleksi katsovat meitä jäätyneenä kesken painin. "Mä meen." Sanon kun Joel on nousemassa sohvalta. Ehkä on parempi, että minä puhun hänelle.

"Onko jotaki isompaa sattunu?" Kysyn tasoon nojaavalta Alvalta. "Ei. Vituttaa vaan kaikki." Saan vastaukseksi. Seisomme hetken vain hiljaisuudessa kunnes huomaan pöydällä tupakka askin. Luultavasti Joonaksen tai Joelin.

"Tuu." Sanon ja nappaan askin pöydältä vetäen sitten Alvaa perässäni kohti ovea jonka takana on parveke. Ehkä pienet hermosavut tekee nyt hyvää..

"Joel haluaa muuttaa yhteen." Alva töksäyttää yhtäkkiä, kun seisomme parvekkeella. "Etkö sä sit halua?" Kysyn. "Haluan haluan. Tietenki haluan. Mä en vaa jaksas just nyt sitä kaikkee sekasortoa ja stressiä mikä siitä aiheutuu." Saan häneltä vastaukseksi.
"Ehkä teijän pitäs vaan jutella siitä." Yritän auttaa. "Nii sit varmaa." Alva huokaisee ja tumppaa röökinsä. "Mitä mä tässä sulle ees valitan. Mullahan pitäis olla kaikki hyvin. Kesäki ja kaikkea.." Hän tuhahtaa naurahtaen. "Mulle saa aina valittaa. Tekee muutenki hyvää kuunnella muidenki asioita ettei uppoa omiin niin pahasti." Naurahdan.

"Mut miten teillä Ollin kans? Vaikutatte ku eläsitte jonku rakkauskuplan sisällä." Alva naurahtaa. Vittu! Kato nyt sitä saatanan kättä. En kestä enää salata tätä!!
Väkisinkin, ainakin korviin asti ulottuva hymy nousee kasvoilleni ja heilutan vasentä kättäni.
"Mitä sä naurat?" Alva kysyy ihmeissään kunnes hän huomaa. "Eikä Sofia oikeesti!!" Hän kiljahtaa ja vetää minut miltei hengenvaarallisen tiukkaan haliin. "Sun ois pitäny sanoa mulle heti!"

Alva vetää minut parvekkeelta takaisin sisälle. "Sofia ja Olli on menny kihloihin!!" Hän kertoo innoissaan. Päät kääntyvät melko nopeasti minuun ja Olliin.

"Sen takia te olitte siellä hotellissa!" Joonas hihkaisee. No katos, hänenkin aivot osaavat yhdistää asioita toisiin..
Niko on ensimmäinen joka kipittää luokseni halaamaan ja onnittelemaan. Sen jälkeen onkin sitten ainakin viisi muuta halattavaa..

~~~~~~

Sanoja: 625

Voiko joku selittää, MITEN tällä on jo YLI 10K LUKUKERTAA!?

🖤