You can be anything || Blind Channel || Olli x Sofia

56. Ihme emetofoobikko..

SOFIA

Timeskip elokuuhun

Herään aivan käsittämättömän pahaan oloon. Niin pahaan oloon, että joudun juosten lähtä kohti vessaa, etten laattaa kohta lattialle. Tai siis korjaan, yrittämään tässä hädässä löytää vessaa, jotain sen kaltaista, tai ylipäätään paikkaa minne örveltää.

Pomppaan ylös sängystä ja kiiruhdan ulko-ovesta ulos. Sen enempää en ehdi paikkaa enää etsiä kun puklaan miltei kaikki sisuskalunikin ulos suoraan johonkin roskapussiin. Ihanaa..

"Kuka sen saatanan vessan on piilottanu!?" Huudan raivoissaan purkaakseni suurta vitutustani. "Tätä kukaan oo piilottanu." Joel naurahtaa avaten vessan oven ja kävellen sieltä sitten ulos. "Siihen sitte oksensit." Vaunusta ulos tallustellut Olli vittuilee. "Piä se leipäläppäs ummessa tai mä uitan ton sun rasvalettis täällä." Uhoan alkaen kuitenkin melkein nauramaan. Olli nostaa kätensä ilmaan antautumisen merkiksi.

"Miten sä oksensit ku ethän sä ees juonu eilen juuri ollenkaan?" Olli kysyy, kun makaamme vierekkäin sohvalla. Lähdimme siis Joelin, Alvan ja Nikon kanssa muutama päivä sitten, vaunulla kiertämään ympäri Suomea ja rauhoittumaan kaiken sekamelskan keskeltä. Aluksi suunnitelmien mukaan Joonaksenkin oli tarkoitus lähteä, mutta kaikkien käänteiden jälkeen päädyimme tänne viidestään.
"En tiiä mut mulla on aivan vitunmoinen pääkipu." Kerron tuskaisena painaen pääni Ollin rintäkehää vasten suojaten silmiäni valolta helpottaen sillä tuskaani.

"Onks sulla migreeni?" Olli kysyy nyt jo hiukan huolestuneempana. "Vai ooksä kipeenä?" Hän alkaa etsiä syytä ololleni ja häiritsee rauhaani testatessaan otsaani. "Eihän sulla oo mahatauti? Mä en halua sitä." Alva sanoo varovana. "Ei." Sanon varmana naurahtaen kuitenkin Alvalle. Ihme emetofoobikko..

***

Istumme kaikki viisi autossa. Joel ja Alva edessä, meidän muiden ollessa täällä takana. Ikävä kyllä kohtaloni päätti, etten pääsisikään reunaan vaan joudun keskelle. Ei siinä muuten mitään, mutta kun Olli ja Niko istuvat molemmat jalat niin leveällä ettei minulle jää kohta tilaa ollenkaan. Luulen kuitenkin, että nuo tekevät sen tällähetkellä ihan tavallaan. Meinaan, ei sitä nyt nuin leveästi tarvitse istua..

"Mulla alkaa alle kahenviikon päästä taas työt." Kerron tajuttuani asian itsekin. "Mä voin sit tilata itelleni lanssin ku tulee ikävä." Olli hymähtää. "Muuten hyvä mut on suurempi todennäkösyys että jotku muut tulee ku et minä." Naurahdan. "Mä sanon et mä haluan sut." "Nyt oli Olli aivan paska juttu." Niko nauraa. "No ei voinu olla jos tollee hörötät."

***

ALVA

"Mä en kestä nuita." Nauran Joelin kanssa ottamalleni videolle nuista kolmesta väsyneestä matkaajasta, jotka kaikki nukkuvat takapenkillä niskoja raastavissa asennoissa suut kaikilla auki.

"Huomentaa!" Yritän herättää heitä, sillä olemme meidän seuraavassa kohteessa eli jonkin söpön kukkulan päällä. Pienen kävelymatkan päässä avautuu kunnon näkymät, mutta luulen, ettei nuilla taida riittä virtaa siihen tänään.

Ensimmäisenä Niko aukaisee silmänsä hätkähtäen, kuin olisi säikähtänyt jotain. Hyvin mahdollista että säikähtikin..
"Mit-" Niko aloittaa, mutta se keskeytyykin siihen, että hän alkaa nauraa nähdessään vieressään koisivat unikeot.
"Ssshhh.." Sofia koittaa hiljentää meitä ollessaan näköjään heräämisen partaalla, mutta päätyy kuitenkin vain painamaan päänsä vasten Ollin olkapäätä ja jatkamaan uniaan. Tätä menoa olemme vielä huomennakin tässä samassa autossa, samassa paikassa ja samanlaisessa tilanteessa..

~~~~~~

Sanoja: 463

Hui kauhee ku se mun tauko kestiki kauan🤣🤣
Säästän teidän tön kerran sen enemmältä höpöttelyltä, joten olkaa kiitollisia, kiitos

Ja hei muuten, poistin sen edellisen luvun jossa selitin kaikesta ja siitä et pidän taukoo. En halua että tässä kirjassa on ns turhia lukuja.

(joo se siitä turhanpäiväsestä höpöttelystä)

🖤