3. Pelastava enkeli

778 23 1
                                    


SOFIA

Siitä on nyt viikko kun tapasin Nikon ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Olen viettänyt aikaa Nikon kanssa. Toki kuitenkin suurimman osan ajasta yksin eli siis ahdistuksen kanssa. Silloin kun olen Nikon kanssa, minulla on parempi olla, mutta heti sen jäljeen kaikki menee päin helvettiä. Olemme sopineet Nikon kanssa että hän tulee tänään minun luokse viettämään iltaa.

Ovikelloni soi. Kävelen eteiseen ja avaan oven jonka takana Niko seisoo.

"Moi." Sanon Nikolle ja halaamme sitten. En edes tiedä miksi. "Moro." Niko vastaa ja ottaa kengät pois. Hän kävelee keittiöön minä hänen perässään. Niko purkaa ostoksensa jotka sisältävät mitä muutakaan kuin bisseä ja herkkuja. Yllätys.

"Jätkät kysy multa että lähenkö baariin." Niko sanoo vierestäni kun olemme sohvalla ja Niko selaa puhelintaan. "Mee vaa." Sanon hänelle. Niko nostaa katseensa minuun. "Ai että minä tuun sun luo viettään iltaa ja sit yhtäkkii vaan lähen?" Hän kysyy kulmiaan kohottaen. "Nii?" Sanon hänelle. "Ehei onnistu. Mä oon sun kans tän illan." Niko vastaa päättäväisesti ja ilmeisesti vastaa viestiin.

"Haittaako sua jos ne tulee tänne? Ku ne kysy?" Niko kysyy minulta hetken hiljaisuuden jälkeen. "Ei tietenkää." Vastaan hänelle. "Mutta jos bisseä haluaa nii saa käyä kyllä kaupassa." Sanon hänelle naurahtaen. "Oothan varma ettei se haittaa?" Niko vielä varmistaa. Söpöä. "Joojoo oon." Sanon hänelle. "Okeiokei. Mä varotin sit sua. Ne osaa olla aika. Miten sen nyt sanois. Energisiä kännissä. Ja ihan muutenki." Niko kertoo naurahtaen.

Kuulen ovikelloni soivan. Ilmeisesti he löysivät perille sillä eiväthän he täällä ole koskaan ennen käyneet.

"Käyks avaan?" Pyydän Nikolta. Hän nousee ja lähtee kohti eteistä samalla kun minä menen keittiöön juomaan vettä. Pian eteisen täyttää viisihenkinen porukka joista tunnistan vain kaksi.

"Mohooii!" Joonas huutaa innoissaan ja suorastaan syöksyy keittiöön kädet ojossa ja halaa minua. Ilmeisesti hän on jo tainnut juoda vähän. Tai itseasiassa aika paljonkin. "No iltaa vaa sullekki." Vastaan hänelle nauraen. Kuulen muidenkin nauravan Joonakselle.

"Tässä on Aleksi, Olli ja Tommi." Niko esittelee minulle. "Ja nuo sä tiiätki jo." Hän vielä jatkaa tarkoittaen Joelia ja Joonasta jotka nauravat humalassa kahdestaan jollekkin. "Kiva nähä. Oon Sofia." Esittäydyn heille.

"Mitä sä teet työkses?" Aleksi kysyy minulta kun istuskelemme olohuoneessani. Hitto minä vihaan tuota kysymystä tällähetkellä. "Noh.. oikeestaan en oikein mitään. Oon ensihoitaja mut tällä hetkellä oon työtön. Hain sinne ku en tienny mitä muutakaan haluaisin tehä." Vastaan hieman vaikean oloisena hänelle. "Mut nyt hei ei jaksa puhua töistä." Niko sanoo ja avaa tölkin. Luon kiittäväisen katseen Nikoon koska hän vaihtoi juuri puheenaihetta.

"Hei nyt mä tiedän mitä me tehään!" Joonas sanoo sammaltaen mutta innoissaan. Paljonko hän on jo ehtinyt juoda. Vaikka onhan kellokin jo lähemmäs yksitoista. "No kerrohan toki meillekkin." Olli sanoo huvittuneena. "Nyt me tehään sillä lailla, että pyöritetään vuorotellen pulloa ja se kehen se osuu nii siltä kysytään joku kysymys." Joonas kertoo innoissaan hyvästä ideastaan ja ottaa hyllyltä tyhjän lasipullon.

"Mä pyöräytän eka." Joonas sanoo ja pyöräyttää pulloa. Sormet ja varpaat ristiin ettei se pysähdy kohdalleni. Pullo hidastaa ja hidastaa pyörimistään kunnes lopulta pysähtyy Tommin kohdalle. Luojan kiitos. "Höh oisin halunnu tietää Sofiasta jotain." Joonas huokaisee pettyneenä. Kaikki muut alkavat nauramaan Joonakselle minä mukaan lukien. On hän kyllä hauska tyyppi.

"Nonniin Tommiii.. onko sulla kenenkään kans nyt mitään juttua?" Joonas kysyy innoissaan. En oikein yllättynyt kysymyksestä. "No ei oo. Sori vaa Porko." Tommi naurahtaa.

Olli pyöräyttää pulloa parin pelikierroksen jälkeen. Minun ei ole tarvinnut vastata vielä kertaakaan oikeasti pahaan kysymykseen. "Ja nyt jos ei tuu Sofia nii en jaksa pelata tätä enää." Olli ilmoittaa huvittuneena ja katsahtaa minuun sinisillä silmillään. He ovat yrittäneet saada pulloa pysähtymään kohdalleni jo hetken. "No heeii.." Sanahdan 'loukkaantuneena'.

"No voi hemmetti." Sanahdan huokaisten. "Jes vihdoin!" Joel hihkaisee voitonriemuisena kun pullo pysähtyy kohdalleni. "Nyt sitte joku paha kysymys." Joonas sanoo innoissaan. Voi ei. "Kerro sun viimesimmästä kumppanista jotain?" Kuuluu kysymys tälläkertaa Aleksin suusta. Jäädyn aivan totaalisesti. Muistot palaavat mieleeni. Kuin pommi olisi vain räjähtänyt mielessäni. Tuijotan silmät auki tyhjyyteen. Mitä hittoa tuohon nyt pitäisi vastata? "Emmäny oikein tiiä mitä kerrottavaa siitä edes on." Vastaan ympäripyöreästi. "No vaikka että mikä sen nimi oli?" Kuuluu kysymys Joelilta. Miksi he sen haluavat tietää? Huokaisen syvään. "Toni. Kusipää jätkä ja paska suhde. Näin lyhyesti sanottuna." Vastaan heille lyhyesti. "Nonii eteenpäin, pyöritä." Niko pelastaa minut taas kiperästä tilanteesta. Eikä hän edes tiedä koko ihmisestä mitään. Mitä tekisinkään ilman tuota pelastavaa enkeliä? En mitään. Olemme tunteneet vasta viikon ja nyt jo tuntuu siltä etten voi elää enää ilman häntä.

~~~~~~

Sanoja: 716

Ääääähhhh... meinaan koko ajan tehä näistä luvuista tosi pitkiä. Ei siinä muuten mitää mutta niissä menee kauan kirjottaa ja sillon näitä tulee paljo harvemmin. Oon onneksi kirjottanu näitä jo valmiiksi jonku verran nii voin vaa sit julkasta.

Toivottavasti tykkäsit!

🖤

You can be anything || Blind Channel || Olli x SofiaTempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang