54. Murtumispiste

484 18 10
                                    


NIKO

"Meidän pitäs varmaa lähtä." Sanon hiljaa miltei nukkuvalle Joonakselle ja silitän hänen poskeaan. "Ei...vielä.." Hän saa juuri ja juuri kuiskattua unensa seasta. "Millon sitte?" Kysyn hymähtäen. "Ei millonkaan.."

"Eiku nyt me ohan oikeesti noustaan." Naurahdan ja vedän Joonaksen hänen käsistään istumaan.
"Mä nousen vaan jos sä kannat mut." Joonas esittää ehtonsa. "Niinkö meinaat?" "Nii. Tai ainaki etit mulle vaatteet." "Ihme vauva."

***

"Soita sille tai mä en jaksa oottaa ja lähen." Sanon Joonakselle kun odotamme Ollia hänen kerrostalonsa edessä. Joonas kaivaa puhelimensa esiin ja soittaa juuri äskettäin mainitsemalleni henkilölle.

"Ei vastaa." Joonas sanoo ja lopettaa puhelun. Ehdin juuri ja juuri huokaista turhautuneena, kun huomaan peilin kautta rapun ulko-olven avautuvan. "Noni, vihdoin saatana."

"Sori, kesti vähä." Olli mutisee väsynyt ilme kasvoillaan. Vittuilun sijasta katson häntä hieman ihmettelevän ja huolestuneen oloisena. "Onks kaikki hyvin?" Kysyn katsoen häntä samalla peilin kautta. "On kai.."
"On kai?" Toistan hänen sanat kysyvänä. "On on." "Ootko varma ettei mitään oo sattunu?" "Kaikki on ihan hyvin." Olli vastaa hieman kärttyisästi.

***

OLLI

Avaan studion oven ja astelen Niko sekä Joonas perässäni sisään. Hiljaisuudesta päätellen olemme ensimmäiset täällä.

Kävelen peremmälle jolloin huomaan lattialla tutut kengät sekä vieläkin tutumman takin. Tämän jälkeen kuulen Nikon kutsuvan minua.

"Vieläkö sä sanot ettei mitään oo sattunu?" Niko kysyy nyökäten Sofiaa päin. Sofiaa, joka istuu pianon ääressä kitara sylissään ja nukkuu pää vasten pianon koskettimia.

SOFIA

Hätkähdän hereille jonkun ravistellessa minua. Nostan pääni jolloin totean ravistelijan olleen Niko. Nikon vieressä seisoo Joonas ja heidän takanaan Olli..

"Miten sä täällä?" Joonas esittää kysymyksen. Käännän pääni edessäni olevaa läppäriä päin jonka näytöllä näkyy pätkiä äänittämistäni kohdista. "Tää oli lähin paikka ku en halunnu mennä kämpille." Kerron mitäänsanomattomalla äänellä ja nousen ylös vieden sitten kitaran sille kuuluvalle paikalle. Painan läppärin kannen alas ja ojennan sen Nikolle. "Siinä teille ideoita jotka tuli väsättyä tossa yön pikkutunneilla."

"Ois kiva jos viittisit edes sen verran jelpata että antasit avaimet mulle. Pääsis edes kotiovesta sisälle." Sanon sohvalla istuvalle Ollille joka on ollut hiljaa koko sen ajan kun olen etsinyt tavaroitani. Hän nostaa katseensa silmiini ja ojentaa avaimet taskustansa. Sen tehtyään, lähden studiolta hiljaisuuden vallitessa siellä. Samalla oven avauksella sisään astuu Joel ja Aleksi joiden huomaan katsahtavat toisiaan hämmentyneenä. Kysykää vaan Ollilta, hän tietää kyllä..

***

OLLI

Koputan oman kotini ovea, veihän Sofia avaimeni aijjemmin. Pian kuulen oven kääntyvän lukossa ja ovi avautuu. Vihdoin.

On suuri ihme, että edes selvisin studiolta. Kysymyksiä sateli joka suunnasta enkä halunnut vastata yhteenkään. Onneksi kuitenkin, kun olin tarpeeksi monta kertaa ilmoittanut asian olevan henkilökohtainen, he lopettivat.

Sofia ei sano mitään, vain kävelee huoneeseemme puhelin kädessään kun saan oven suljettua. Huokaisen syvään ja heti kun olen saanut kenkäni pois, suuntaan askeleeni hänen peräänsä.

Istun sängyn reunalle ja katson Sofian keskittynyttä ilmettä kun hän tuijottaa puhelintaan.
"Varmaan pitäs puhua." Yritän aloittaa keskustelua. Sofia sulkee puhelimensa ja katsoo minua. Ei vihaisesti. Ei iloisesti. En osaa tulkita hänen ilmettään.

SOFIA

Nousen sängylle istumaan ja halaan Ollia. Hän on hetken liikkumatta. Luulisin johtuvan hämmennyksestä, mutta hetken päästä tunnenkin jo tutut kädet ympärilläni. "Mä oon saanu aivan tarpeeksi riitelemisestä hetkeen." Olli kertoo äänellä joka kertoo, ettei murtumispiste ole kaukana. Halaan häntä entistä lujemmin vastaukseksi siitä, että olen täysin samaa mieltä. Olen saanut aivan tarpeeksi.

~~~~~~

Sanoja: 524

Ensinnäki, mä pahottelen, ettei lukuja oo tullu moneen viikkoon. Kirjottaminen ei oo oikein sujunu, enkä oo juuri lukenu edes muoden tarinoita.
Toiseks, mulla ei oo hajuakaan kuinka usein näitä nyt saan kirjotettua, mut yritän parhaani. (+yritän saada näistä edes vähän mielenkiintosempia) Mulla on paljon ideoita uuteen kirjaan, mutta oon jo kauan sitte päättäny, etten halua alottaa sitä ennen ku tää on kokonaan valmis. Muuten luultavasti näitä lukuja tulis niin harvoin että kaikki unohtas tän.

Ois kiva tietää kuinka pitkän te haluaisitte tästä kirjasta ja ylipäätään teijän mielipide. Arvostaisin sitä😗

🖤

You can be anything || Blind Channel || Olli x SofiaTahanan ng mga kuwento. Tumuklas ngayon