Maagi

17.5 - Lei

                 Lei's POV

Heti sen samaisen päivän iltana, jolloin Elaena oli viety, pyysin Yaolta, että saisin puhua herra Cheydorfin kanssa. Nainen kielsi sen jyrkästi

Vaikken tiennyt linnan johtajasta juuri mitään, uskoin tietäväni sen verran, miten olin kuullut Elaenalta miehen kohtelevan häntä, että hän ei tiennyt minne Elaena oli viety. Hän ei millään voinut tietää oikeaa syytä. Ei hän voinut päästää sitä nuorta tyttöä menemään suoraan bordelliin kaiken sen jälkeen.

Kysyin Yaolta lupaa puhua johtajallemme joka päivä, kunnes neljäntenä päivänä olin anellut häneltä polvillani keskellä eteisaulaa.

"Lupaan hyväksyä minkä tahansa rangaistuksen." Oli sanonut naiselle. "Minä pyydän, minun täytyy puhua hänen kanssaan."

"Hyvä on!" Yaon kipakka ääni oli tiuskaissut. "Lupaan kysyä häneltä."

-

Herra Cheydorf suostui tapaamaan minut seuraavana päivänä. Hän tuli alakerran salonkiin, mustat vaatteet yllään, naamio kasvoillaan.

Astuin ovesta sisälle, mies seisoi selkä minuun päin, ikkunan luona.

"Herra, hyväksyn minkä tahansa rangaistuksen, jonka tahdotte minulle antaa, mutta minun täytyy kysyä teiltä... Elaenasta." Kun olin saanut sanat ulos suustani, viimeisen kohdalla tunnelma huoneessa muuttui. Tytön nimeä ei oltu mainittu linnassa sen jälkeen kun miehet olivat tulleet hakemaan häntä. "Tiedättekö minne hänet vietiin Sopimuksen päätyttyä?"

Syntyi hiljaisuus.

"He myyvät hänet eteenpäin siivoamaan jonkun toisen nurkkia." Herra Cheydorf vastasi kireällä äänellä, jonka sävy vaati minua lopettamaan. Mutta sydäntäni särki sen tytön puolesta. Kukaan muu ei auttaisi häntä, ei kukaan muu. Tiesin, ettei hän ollut tullut siivoamaan nurkkia edes tänne.

"He... he varmasti valehtelivat teille." Uskaltauduin sanomaan ja polvistuin maahan, katse lattiassa. Herra Cheydorf oli kääntynyt ympäri. "Elaena kertoi minulle kaiken hänen menneisyydestään. Hän ei palaa myytäväksi. Hän kertoi Sopimuksesta ja mitä oikeasti sen jälkeen tapahtuu."

Vedin aavistuksen vapisten henkeäni ja jatkoin:

"Sopimuksen oli tarkoitus kasvattaa hänelle selkärankaa, koska hänellä oli niin oikukas luonne, niin hän minulle kertoi. Hänet... Mies, joka hänet haki täältä, omistaa Troaniassa bordellin. Elaena kertoi kuinka paha paikka se kaupunki on köyhille ja kodittomille naisille. Hänen... kehonsa viedään myytäväksi. Hänen ulkonäöstään maksetaan. Miehet..."

Vedin uudestaan henkeä, ilmapiiri huoneessa muuttui entistä painostavammaksi kun tajusin herran kuuntelevan joka sanaani tarkasti.

"Miehet maksavat hänestä ja... hänen kehostaan."

Kohotin katseeni. Näin miehen puristavan käsiään nyrkkiin. Ja kiirehdin jatkamaan.

"Minä... minä tiedän, että tämä ei ole minun paikkani sanoa mitään, mutta tiedän, että te kuulitte sen tytön huudot, vaikka kävelittekin pois, herra. Hän tiesi minne hän oli menossa. Hän tiesi, että hänen aikansa täällä linnassa tulisi olemaan hänen elämänsä parasta aikaa niin kauan kuin se tulisi säilymään. Tämä kaikki oli päätetty jo kauan sitten. Tiedän, että olette opettaneet häntä yläkerrassa."

Kumarsin syvempään.

"Minä pyydän," Ääneni oli katketa, koska kyyneleet kohosivat silmiini. "Minä pyydään, hakekaa hänet pois. Kukaan muu ei pysty auttamaan häntä, hänellä ei ole ketään. Äläkää antako niiden miesten tehdä sitä hänelle. Ei sille tytölle. Hän eli täällä sen pelon kanssa. Minä pyydän, tuokaa Elaena takaisin."

Askeleet rynnistivät ohisteni. Käännyin katsomaan taakseni ja herra Cheydorf oli pysähtynyt salongin ovi aukkoon. Näin Yaon seisovan sen toisella puolella. Hän oli kuullut kaiken. Naisen kasvot olivat kalpeat.

"Kun tulen takaisin, olkaa valmiina sivuoven luona."

Muuta hän ei sanonut, ennen kuin hän lähti etuovista ulos, ovet paukahtaen.

Ei hänen tarvinut.