You Made Me Raise My Game ~ Oleksi & Jorko

Luku 38. Sairaalaan

Joelin pov:

Olen ajamassa kotiin. Haluan puhua Joonakselle, mutta hän on estänyt minut kaikkialla. Whatsapissa, instassa, tiktokissa ja jopa facebookissa. Voi ei... Joonas vihaa minua. En minä tätä todellakaan halunnut. Minä en rakasta ketään Emiliaa, vaan Joonasta. Joonas on komea, seksikäs, upea, lahjakas... HETKINEN... JOEL! VITTU SÄ AJAT OJAAN IHAN JUST... Myöhäistä. Ei kannattaisi ajatella liian syvällisiä samalla kun ajaa. Ajoin vittu autoni ojaan. Olin hetken tajuissani, mutta sitten silmissäni sumeni.

Timeskip: 5h

Joonaksen pov:

Lähdin lenkille läheiseen metsään. Hölkkäilen hetken kuunnellen musiikkia. Näen tutun auton.. ojassa? Menen lähemmäs. Ei ei ei ei ei.... Joel!! Joel on siellä autossa!? Tekikö hän tämän tahallaan? Vai vahingossa? Vittu Joonas ei sillä ole väliä!!!! Otan puhelimeni esiin ja soitan hätänumeroon. Ambulanssi saapuu pian. Pääsen Joelin mukaan sairaalaan. Erosimme vasta Joelin kanssa, mutta minulla on vieläkin tunteita häntä kohtaan. Tuntuisi väärältä palata takaisin yhteen näin pian. Minä epäröin. Ei... Ei helvetti... Onkohan minulla edes mahdollisuutta ikinä puhua Joelille?! Hän lähti studiolta jokin... 5 tuntia sitten! Vittu Joonas nyt sä saat jonku paniikkikohtauksen ambulanssin kyydissä... Otan Joelia kädestä kiinni. En tiedä tunteeko hän edes sitä. En usko. Toivon että hän vielä herää. En voi menettää tuota miestä...

Saavumme sairaalan pihaan. Joel viedään äkkiä sairaalaan. Menen hetken päästä odottamaan että pääsen näkemään Joelin. Uskon, että hänet saadaan kuntoon, mutta ei sitä ikinä tiedä. Istun penkille. Kuuntelen bändimme musiikkia, jopa surettaa kuulla Joelin ääni. Siis tällä hetkellä. Hän laulaa aivan upeasti. Mutta mitä jos en enää ikinä kuule hänen laulavan?