You Made Me Raise My Game ~ Oleksi & Jorko

Luku 43. Homoa Toimintaa

Joelin pov:

"Mitä?" Kysyn vielä, vaikka kuulin hyvin. "M-mulla seisoo... Miks?" Joonas sanoo. "Se on ihan normaalia" kerron. "M-mut-" Joonas aloittaa. "Haluuks et autan sua?" Kysyn. "M-mitä..?" Joonas kysyy ja katsoo minua hölmistyneenä. "Voin auttaa sua" sanon. Laitoin käden hänen housujen vetoketjulle. Katsoin häntä varmistaakseni, että saan luvan. Joonas katsoi minua jopa huolestuneena, mutta sain hyväksynnän. Avasin vetoketjun.

Aloin vetelemään hitaita vetoja. Vähitellen nopeutin tahtia. Joonas katsoi minua huolestuneena, kysyvänä ja ehkä jännittyneenä. Pussasin tuota nopeasti poskelle. Aika homoa toimintaa meiltä. Kiihdytin vauhtiani. Joonas tuli kädelleni. "Mitä helvettiä..." Joonas kysyi ihmeissään, muttei kuitenkaan yhtään vihaisena. Naurahdin vain. "M-mut me ollaan vaan kavereita.." Joonas sanoi. "Mut onks kukaan kieltäny ettei kaverit voi tehä noin?" Kysyn. Joonas katsoo minua. Nauran ja halaan häntä.

Kiusallinen tunnelma on läsnä. Olihan tuo äskeinen aika outoa kavereilta, jotka ovat tunteneet ehkä seitsemän tuntia, mutta minkäs teet. Haluan tutustua Joonaksen kanssa vielä enemmän, niin ehkä hän vielä rohkaistuu enemmän. Enkä tarkoita tuota äskeistä, vaan esimerkiksi näyttämään tunteitaan, ja vaikka soittamaan ihmisten edessä. Hän soitti pätkän Metallican "Enter Sandman"ia kitarallaan, ja hän oli taitava.

"Tykkään susta- tai siis sun musiikkimausta" sanon. Tuo oli ihan oikeasti vahinko, enkä tarkoita ettei tuo ensimmäinen lause olisi totta, mutta niin ei pitänyt sanoa. Joonas katsoi minua. "Mäki tykkään sun musamausta-" tuo sanoo.

Sain äidiltäni viestin. Tottakai pitää lähteä kotiin. "Äh mun pitää lähtee kotiin, no nähääks vaikka huomenna?" Kysyn. "Juu" Joonas vastaa. Pussaan vielä Joonasta huulille. Voi jumaleissön Joel sä et oo tuntenu Joonasta ees päivää. Hän jää tuijottamaan naama punaisena kun avaan oven. Vilkutan hänelle ja lähden kävelemään kotiin päin.