You Made Me Raise My Game ~ Oleksi & Jorko

Luku 43. Rakkautta Ensisilmäyksellä

Joonaksen pov:

Joel lähti. Tämä päivä oli todella kiusallinen, mutta meillä oli hauskaa. En tiedä mitä noin tunti sitten tapahtui, ja mitä se edes meinasi. Kello alkaa olemaan aika paljon, joten päätän mennä nukkumaan.

Timeskip: aamu

Herätykseni soi. Sammutan sen, ja nousen ylös sängystä. En ikinä nousisi näin nopeasti ylös, mutta tiedän, että näen Joelin tänään. Mutta sehän on vaan kaveri, Porko? Niinhän sä luulet. Mutta, sehän on totta? Näimme ensimmäisen kerran vasta eilen. Vai oliko tuo se "rakkautta ensisilmäyksellä"?

Puen vaatteet päälle ja lähden kävelemään kohti koulua. Ei minun tarvitse aamupalaa syödä. "Hieno paita, luuseri!" Joku tyttö huutaa minulle. Vittuakaan vois kiinnostaa, kuulostaa säälittävältä. Jatkan matkaani.

Saavun koululle. Näen Joelin. Suorastaan juoksen hänen luokse. "Moi" sanon. "Moi" Joel hymähtää. Kello soi. "Perkele" kiroan. Joel nauraa minulle. Lähdemme kävelemään kohti koulun ovea. "Mitä sulla on nyt?" Joel kysyy. "Bilsaa" vastaan. "Okei, mul on matikkaa... VOI HELVETIN PERSE" Joel huutaa vittuuntuneena. Naurahdan hieman. "Moikka" Joel sanoo ja lähtee kävelemään kohti matikanluokkaa. "Heippa" vastaan. Lähden itsekin tunnille.

Timeskip: matikan- ja bilsantunnit

Ruokailu. Minulla ei vieläkään ole nälkä, syön sitten kotona. Näen Joelin istumassa penkillä. Hänellä on kuulokkeet korvissaan. Istun hiljaa hänen viereensä, Joel ei huomaa mitään. Kosken varovasti hänen käteensä. Joel melkein pomppaa ilmaan. "Hui saatana Porko" hän huudahtaa. Nauran hysteerisesti. Parasta mitä olen tänään nähnyt.

Juttelimme jälleen vitun kerran kaikkea outoa. Joel nauroi vitseilleni, ja meillä on paljon samoja mielenkiinnon kohteita. Minusta tuntuu, että meistä voisi tulla tosi hyvät kaverit. Ei minulla ennen sellaisia ole ollut, vau...