Bahama Dreams And Nightmares || Joel Hokka

4.

Aamulla Julia ei näyttänyt kuitenkaan erityisen vihaiselta tai loukatulta. Se tuli pelkissä bikineissä keittiöön meidän asuintilojen puolelle ja meni hyvin lähelle Joelia, joka oli voitelemassa leipiään paahtimen vieressä. Julia kaivoi itselleenkin leipää pussista, otti hitaalla liikkeellä veitsen Joelin kädestä ja kääntyi siihen puoliksi selin. Alkaessaan voidella leivänpalojaan se työnsi takapuoltaan Joelin etumusta vasten. Joel keräsi nopeasti omat leipänsä lautaselle ja siirtyi pöytään. Muhun Julia suhtautui koko ajan kuin ilmaan, niin kuin en olisi edes ollut paikalla.

Mua vitutti koko tilanne kamalasti, ja varsinkin se, etten voinut tehdä mitään. Normaalisti olisin kyllä uskaltanut sanoa hyvinkin pahasti, jos joku horo lähenteli mun nähden mun miestä, mutta nyt kyseessä oli paikan omistavan ties minkä mafiapomon palvoma, rajattomasti käyttäytymään tottunut horotytär. En halunnut Joelille mitään vaikeuksia Olegin kanssa, koska työskentely täällä oli sille kuin lottovoitto tilanteessa, jossa sen olisi muuten todella vaikea tietää mihin maailmassa mennä tai tienata rahaa laillisesti.

Julia ilmoitti lähtevänsä rannalle syömään aamiaista, ja halusi Joelin tulevan syötyään perässä laittamaan aurinkorasvaa sen selkään, vahtimaan ettei se hukkuisi uidessaan ja pelaamaan sen jälkeen tennistä takapihan kentälle.

- Selvä, Joel vain vastasi mitäänsanomattomalla äänellä.

- Se taitaa haluta viettää sun kanssa koko tänkin päivän, mä sanoin Julian poistuttua.

- Siltä näyttää. Ei se tätä menoa kerkiä mitään tenttikirjoja avatakaan.

- Ehkä sillä ei edes ollut aikomusta avata niitä, vaikka se isälleen niin sanoi. Mä taidan mennä bussilla Freeportiin viettämään aikaa. Tän kaiken katseleminen.. ei oo kauheen kivaa.

- No ei varmasti ole, Joel sanoi huokaisten. - Mä oon sulle isosti velkaa näiden viikkojen jälkeen, kun siedät tätä paskaa.

- Et sä oo mulle mitään velkaa, mä sanoin ja hipaisin sen käsivartta noustessani viemään kahvikuppiani tiskiin. - Paitsi sen, ettet suostu ton lumpun sellasiin ehdotuksiin jatkossakaan.

- En tietenkään suostu, Joel vastasi, tuli perässä tiskipöydän luo, painoi mua kevyesti sitä vasten ja suuteli mun niskaa niin ihanasti, että mulla meni kylmät väreet koko kropassa.

***

Palasin iltapäivällä Freeportista. Talo oli tyhjä, mutta kuulin ison olohuoneen avoimista tuuletusikkunoista ääniä, joiden perusteella epäilin Joelin ja Julian olevan pelaamassa tennistä takapihalla. Puolen tunnin päästä ne näkyivät kävelevän mailojen kanssa takaterassin varjoon istumaan ja juomaan vettä. Mulla oli sisältä niihin suora näkyvyys.

- Mitäs sitten? Julia kysyi jotenkin viettelevään sävyyn. Sen englannin lausuminen oli aika epäselvää, mutta tarkkaan kuuntelemalla siitä sai kuitenkin selvää.

- Mulle alkaa riittää tää auringossa oleminen. Taidan mennä sisälle viilentymään, jos sulla ei ollut mulle enää mitään, Joel kuului sanovan.

- Mennään vaan sisälle. Nythän meillä on kämppä tyhjänä tehdä mitä vaan, kun se sun muija on kaupungilla, Julia sanoi vihjailevasti.

Sitten se teki jotain, mikä meinasi saada multa verisuonen katkeamaan päästä. Se otti Joelin käden ja vei sen oikean rintansa päälle. Joel näytti hätkähtävän ja veti kätensä pois, mistä mä olin enemmän ku tyytyväinen.

- Älä esitä ettei sun tee mieli, haluaisit kuitenkin, Julia sanoi hymyillen ja alkoi avata bikineiden naruja niskastaan.

- Mulla on tyttöystävä ja mä oon sun isällä töissä. Siinä on kaksi hyvää syytä, miksi mä en voi, Joel sanoi tuskastuneen kuulosena.