Bahama Dreams And Nightmares || Joel Hokka

29.

Neea ja Roosa lähti edeltä ja otti mukaansa Joelin Neealta lainaaman auton ja kassillisen Joelin maahantuomaa viiniä tarjoiltavaksi juhlissa. Me käveltiin niille perässä sen jälkeen, kun mä olin käynyt suihkussa ja yrittänyt saada itsestäni vähän enemmän ihmisen näkösen. Tuparikämppä oli tilava kaksio. Juhliin oli kutsuttu muutama kymmentä ihmistä, ja Joel näytti tuntevan niistä lähes kaikki. Mä vähän pelkäsin miten booli vaikuttaisi mun mielialaan maailman paskimman päivän päätteeksi, mutta tunnelma juhlissa oli niin hauska, että huomasin itsekin piristyväni illan mittaan. Joel näytti aluksi tarkkailevan mun vointia ja viihtymistä aika tiiviisti, mutta rentoutui sitten huomattuaan, että mulla oli tilanteeseen nähden kaikki kuitenkin aika hyvin. Jossain vaiheessa iltaa päädyin asunnon parvekkeelle polttamaan yhtä tupakkaa nousuhumalani kunniaksi.

- Sori jos oon liian utelias, mutta onko teidän välit taas lämmennyt? kuulin takaani Neean äänen. Se astui myös kaiteen viereen ja kaivoi tupakat taskustaan. Mä tarjosin sille tulta parvekkeen pöydältä äsken nappaamallani sytkärillä.

- No ei sillä tavalla, mä vastasin. - Me on viime aikoina törmätty pari kertaa, ja tänään Joel sitten.. haki mut pois aika ikävästä tilanteesta, ja mä varmaan viivyn sen luona nyt pari yötä.

- Se ei koskaan pystynyt unohtamaan sua, vaikka teillä meni välissä useempi vuosi näkemättä.

Mä vilkasin Neeaan. Se näytti olevan aika iloisessa kännissä. En tiedä olisiko se muuten tullut juttelemaan mulle noin avoimesti.

- Sillä on ollut sua kova ikävä nää vuodet, Neea jatkoi.

- Mä oon tajunnut vasta sen taas tavattuani, kuinka ikävä mullakin on ollut sitä, huomasin sanovani.

Juttelin vielä hetken Neean kanssa. Se tuntui olevan innostunut mun paluusta Joelin elämään, vaikka tuskin sekään kuvitteli, että Joelin ajatukset parisuhteesta olisi jotenkin yhtäkkiä muuttunut siitä mitä ne olivat vuosia olleet.

Puhelinta vilkaistessani yllätyin iloisesti, kun näin IG:stä että Laura, Kiia ja Sergei oli jääneet keikan jälkeen myös Helsinkiin iltaa viettämään. Me sovittiin tapaavamme puolen yön aikaan keskustan yökerhossa, johon tupariporukka suunnitteli pian lähtevänsä siirtymään. Musta tuntui, etten millään olisi jaksanut alkaa kertoa kavereilleni päivän tapahtumista, koska se todennäköisesti pilaisi mun hyvän tuulen, mutta ensimmäisenähän ne varmaan olisivat kyselemässä mitä mä täällä tein ja missä Teemu oli.

Ja niin tietysti kävikin. Kerroin niille aivan kaiken, ja ne tuntui olevan järkyttyneitä asiasta. Varsinkin kovassa humalassa olevan Kiian näytti olevan vaikea pysyä edes paikallaan, kun se kirosi Teemun alimpaan helvettiin ja olisi halunnut välittömästi soittaa sille ja kertoa mielipiteensä siitä ja sen teoista. Me saatiin kuitenkin se pitämään puhelin laukusssaan.

Laura oli porukan kuski, ja ne lähtivät puoli kolmen maissa ajamaan kohti Tamperetta. Mekin sanottiin heipat Neealle ja lähdettiin Joelin kanssa baarista kävelemään sen asunnolle. Musta oli illan aikana alkanut tuntua, että haluaisin vain mahdollisimman pian saada loputkin tavarani mun ja Teemun asunnosta ja unohtaa sen jälkeen koko paskan ikuisiksi ajoiksi.

***

Koska meillä oli aamupäivällä herätessä pitkäksi venyneisiin juhliin nähden yllättävänkin hyvä ja pirteä olo, me päätettiin hypätä Tampereen junaan. Soitin matkalta Lauralle, joka lupautui lähtemään kuskiksi mulle ja tavaroille. Joel olisi selvästi halunnut tulla mun mukaan asunnolle, mutta totteli kun sanoin haluavani hoitaa mahdollisen viimeisen kohtaamisen Teemun kanssa mieluiten kahdestaan, vaikka tuskinpa se edes olisi asunnossa paikalla. Joel voisi mennä siksi ajaksi Kiialle ja Sergeille, ja kerätä sieltä samalla jotain vaatteitaan ja korujaan, joita oli unohtanut sinne elokuun juhlissa. Laura tuli meitä asemalle vastaan, minkä jälkeen me kyydittiin Joel Hervantaan ja lähdettiin kohti mun ja Teemun asuntoa.