Bahama Dreams And Nightmares || Joel Hokka

20.

Me päädyttiin loppujen lopuksi aika lähelle lavaa, noin viidenteen riviin. Susanna selitti kovaan ääneen haluavansa nähdä Joel Hokan mahdollisimman läheltä.

- Se on niin hiton kuuma, että mä voisin kyllä etsiä sen keikan jälkeen käsiini ja viedä yöksi telttaani, se uhosi.

Sä oot kyllä viiminen ihminen, kenet toivoisin näkeväni Joelin kanssa, mietin itsekseni katsellessani lavalla keikkaa valmistelevaa crewiä. Mutta en tietenkään sanonut mitään ääneen. Vaikka mun ja Susannan välillä leijui jatkuva kireä jännite josta molemmat oli tietoisia, niin me ei silti koskaan suoraan riidelty tai oltu epäystävällisiä toisillemme. Susanna oli kyllä taitava harrastamaan erittäin hienovaraista piilovittuilua, jota esimerkiksi Teemu ei huomannut lainkaan, mikä oli tietysti Susannan tarkoituskin. Sen vittuilun kohteeksi joutuva olisi helposti voinut itsekin ajatella vain kuvittelevansa kaiken. En edes halunnut tietää mitä ne Emilian kanssa kahdestaan ollessaan musta puhuivat.

Juontajan kuuluttaessa Blind Channelin nousevan seuraavaksi lavalle mä tunsin niin kokonaisvaltaista innostusta, että olisin voinut tunnetilani puolesta liittyä eturivissä itkua pidätteleviin 15-vuotiaisiin. Joel näytti yleisön eteen tullessaan yhtä hyvältä kuin silloin kauan sitten uhatessaan mua aseella syrjäisen mökin terassilla, odottaessaan mua hienon urheiluauton vieressä bahamalaisen lentoaseman parkissa, istuessaan sängyllään sellissä, johon mä olin päässyt sitä sen tutkintavankeuden aikana jotenkin ihmeellisesti katsomaan...

Osasin kaikkien biisien sanat ja hypin ja lauloin innoissani mukana. Mun vieressä seisova Teemu katsoi mua vähän ihmeissään.

- Ootko sä joku näiden salafani, kun osaat kaikki kappaleet ulkoo?

- Saatan olla, mä vaan vastasin tanssimiseni keskeltä.

En ollut koskaan kertonut Teemulle tai juuri kenellekään mun uskomattomista vaiheista Joelin kanssa. Vain mun parhaat ystävät Laura ja Kiia ja Kiian mies Sergei tiesivät. Aikanaan olin ollut asiasta aluksi hiljaa, koska pelkäsin poliisin syyttävän mua rikoksentekijän suojelusta, jos tieto mun viihtymisestä Joelin seurassa sen etsintäkuulutettuna ollessa olisi levinnyt. Sitten kun tällaista pelkoa ei enää ollut, en vain ollut kokenut tarvetta puhua jutusta. Oli tuntunut mukavalta pitää se omana, yksityisenä asiana, jota oli joskus kiva lämmöllä muistella.

Mulla ei ollut aavistustakaan minkälaisella setlistillä BC nykyään teki keikkoja, ja vähän pelkäsin yhden tietyn biisin mahdollista tuloa... Se oli kuitenkin ollut yksi niiden isoimmista paluuhiteistä kolme vuotta sitten, joten ne saattaisi hyvin soittaa sen.

Eturivin yleisö oli juuri itkenyt silmät päästään vuosia sitten julkaistun Die Another Dayn aikana, kun Niko piti lyhyen spiikin. Juuri kun se päätti puheensa siihen, että kertoi seuraavan biisin olevan Oceans Apart, Joel huomasi mut. Se katsoi mua ilmeellä, jota oli vaikea tulkita, ja sitten selvästi mun ympärillä olevaa porukkaa nähdäkseen kenen kanssa olin paikalle tullut.

- Ei vittu, näittekö te, Joel katsoi suoraan muhun tosi pitkään! Susanna intoili mun vieressä.

Mä vajosin Oceans Apartin samalla hetkellä alkaessa johonkin niin raastavan ihanaan tunnetilaan, etten välittänyt Susannan luulemisista mitään. Biisi ei ollut varsinainen itkubiisi niin kuin jotkut muut, mutta mut se oli saanut useammankin vuoden jälkeen jostain syystä aina kyyneliin, kun olin joskus kuullut sen radiosta. Joel oli kirjoittanut sen sanat mulle meidän erotessa. Nytkin tunsin silmieni takana sellaisen polttelun, että tiesin seuraavaksi itkeväni.

Kyyneleet alkoi valua multa tasaisena virtana. Huomasin Teemun ja Susannan katsovan mua, mutta en välittänyt. Halusin nyt vaan nauttia tästä keikasta hetken täysillä sen kaiken meidän välisen hiljaisen draaman keskellä. Nikon jälkimmäisen räppiosuuden aikana Joel katsoi mua tiiviisti silmiin. Olin varmasti ainoa yleisössä, joka tiesi siinä kohtaa tulevien sanojen todellisen merkityksen. Jaksamisen vaikeuksiksi herkästi tulkittava kohta kertoi oikeasti meidän pikaisesta suuseksistä Kylmäkosken vankilan sellissä. Joelin pieni hymy sen katsoessa mua niiden sanojen aikana oli lähes huomaamaton.