Bahama Dreams And Nightmares || Joel Hokka

23.

Meidän arki jatkui tavallisena festariviikonlopun jälkeen. Teemu jatkoi remontin tekemistä Susannan talolla, ja mä vietin vapaa-aikaani paljon Lauran ja Kiian kanssa.

Uutena pienenä mörkönä mun mielessä oli elokuun alussa juhlittavat Susannan synttärit, joista oli jälkimmäisenä festaripäivänä mun jo poistuttua hotellille laadittu suunnitelmaa. Synttäreitä oli tarkoitus juhlia laivalla yli kymmenen hengen porukalla. Mukaan oli pyydetty isompi joukko Susannan kavereita ja kaveripariskuntia. Mä en erityisemmin viihtynyt laivoilla, mutta olin lupautunut lähtemään mukaan. Lähtöni todellista motiivia mun oli kuitenkin vähän vaikea myöntää itsellenikään. Oikeasti mua ei reissu huvittanut, mutta koin vähän epävarmuutta ajatuksesta, että Teemu lähtisi sinne ilman mua. En ollut mielestäni mitenkään liialliseen mustasukkaisuuteen taipuvainen luonne ja noin yleisesti koin Teemun ihan luotettavaksi, mutta siinä viime aikoina näkynyt kummallinen pieni kireys ja toisinaan yli mennyt juominen yhdistettynä Emilian läsnäoloon laivalla ja siihen että itse olisin kotona satojen kilometrien päässä tuntui ikävältä yhdistelmältä.

Siksi mun ajatukset oli aluksi aika ristiriitaiset, kun Kiia eräänä iltana soitti ja ilmoitti, että ne olivat Sergein kanssa menneet kihloihin ja haluaisivat juhlia tapahtumaa kavereidensa kanssa samana elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kuin Susannan synttärit olivat. Tottakai mä niiden kihlajaisiin halusin, niistä tulisi varmasti kivat bileet ilman pönöttämisiä. Mutta tiesin myös, kummat juhlat Teemu valitsisi. Me ei oltu juurikaan oltu pariskuntana tekemisissä Kiian ja Sergein kanssa, vaan lähinnä näin Kiiaa kahdestaan. Sergei ja Teemu oli kyllä muutaman kerran tavanneet toisensa, mutta niillä ei kai ollut juurikaan yhteistä puhuttavaa. Teemu siis lähtisi varmaankin laivalle ja mä jäisin Tampereelle. Enempiä miettimättä vastasin Kiialle:

- Mä tuun ehdottomasti paikalle. Saan sillä hyvän tekosyyn välttää Susannan laivasynttärit.

Kiian ja Lauran kanssa olin aiemminkin puhunut täysin avoimesti mun ja Susannan kemioista, jotka ei varsinaisesti kohdanneet.

- No sittenhän se menee just hyvin, Kiia nauroi. - Teemu on varmaan menossa niihin?

- Joo tietty.

- Okei, no ne ei kyllä Sergein kanssa oo ollut mitään bestiksiä, että ehkä se on sitten hyvä että te saatte molemmat juhlia siinä seurassa missä parhaiten viihdytte.. Mutta sitten te ette tietysti nää toisianne.

- Niin. Sitähän se on ollut jo viimiset puoli vuotta, eli ehkä yksi ilta lisää erillään oloa ei hommaa kaada..

- Valmistuuko sen hiton talon remontti ikinä?

- Kai siellä jo aika pitkällä on hommat. Mutta eipä se ihme että työt on kestänyt, kun se oli ostaessa kamala mörskä.

- Ja Susanna sitten vaan piti itsestään selvänä, että veljensä korjaa sen hänelle ilmaseksi...

- Jep. Teemu on välillä vähän liiankin kiltti jossain asioissa. Tuleeko teidän juhliin paljon porukkaa?

- Vajaa parikymmentä. Mitä sä oot siitä mieltä, että Sergei.. kutsu myös Joelin sinne?

Hyvä etten tiputtanut puhelintani lattialle sillä hetkellä.

- Ai jaa... Mä oon ymmärtänyt sun puheista, että ne on olleet aika vähän tekemisissä viime aikoina.

- No eihän ne ole juuri nähneet kun välimatkaa kuitenkin on, mutta on ne sillon tällön pitäneet muuten yhteyttä. Varmaan siksi, kun molemmat on päässyt kokonaan irti niistä niiden vanhoista rikolliskuvioista.. Jos toinen olis jäänyt niihin porukoihin, niin ehkä niillä ei olis paljon mielenkiintoo pitää yhteyttä.

- Niinpä. No, ei mua haittaa nähdä Joelia. Siitä sen lyhyestä kohtaamisesta Provinssissa jäi ihan hyvä fiilis.

- No kiva. En mä siis vielä tiedä onko se tulossa, mutta kutsuttu tosiaan on.

Puhelun jälkeen en malttanut olla käymättä vilkaisemassa IG:ssä BC:n kesän keikkoja. Elokuun ensimmäiselle viikonlopulle sellaisia ei ollut merkitty.