Bahama Dreams And Nightmares || Joel Hokka

17.

4 kuukautta myöhemmin

Me oltiin nähty kuusi kertaa viimeisten neljän kuukauden aikana, kun Joel oli kiireidensä keskellä aina välillä pyytänyt mua käymään uudella asunnollaan Helsingissä. Niiden tapaamisten aikana me oltiin istuttu, juteltu ja pussailtu, ja tietysti sen pussailun lopuksi tehty aina vähän muutakin, koska me ei vieläkään yksinkertasesti pystytty suutelemaan ilman että se johti seksiin. Yöksi olin kuitenkin aina palannut takaisin Tampereelle.

Eräänä aamuna heräsin kahdeksan jälkeen sen lähettämään viestiin: "Kuuntele kohta ysiltä Radio Rockin aamua 🙏"

Sieltä tuli Joelin ja Nikon haastattelu, jossa ne puhuivat parin päivän päästä alkavasta Blind Channelin paluukiertueesta ja viime yönä julkaistusta sinkusta. Olin tiennyt sellaisen ilmestyvän, mutta en ollut sen takia jaksanut valvoa puoleen yöhön.

- Teidän yöllä julkaiseman uuden biisin nimi on Oceans Apart. Mistä se kertoo? juontaja kysyi.

- Se biisi on mulle henkilökohtaisesti helvetin tärkee, Joel vastasi. - Mä kirjotin siihen sanat joulukuussa, ja se kertoo siitä, kuinka joku ihminen vaan voi ilmestyä jostain pelastamaan sut sun elämän vaikeimpina hetkinä, ja olla sulle ikuisesti rakas vaikka te näkisittekin enää harvemmin.

Mitä ihmettä. Oliko mahdollista että se tarkotti tolla mua? Siksikö se oli halunnut mun kuuntelevan tätä?

- Selvä, kuulostaa hienolta, radiojuontaja vastasi. - Laitetaan kappale kuunteluun.

Jostain syystä mulla meni kylmät väreet biisin ensimmäisestä sekunnista lähtien. Puhumattakaan siitä kun kuulin sanat:

My life was a fucking maze
Full of fatal nightmares
But you kept me sane
Through the darkest days
You brought me to life
Through the shadows of the night

Even oceans apart
You were my light in the dark
I can't stay any longer but
I'mma love you 'til I'm six feet under

My life felt like a jail
No future, pure despair
Getting out of bed was hard
But you made me feel your love
All my life true love was just bullshit
Now I know, it does exist

Even oceans apart
You were my light in the dark
I can't stay any longer but
I'mma love you 'til I'm six feet under

Biisin loppuun mennessä itkin kuin vesiputous. Muistin Joelin sanat kun kävin marraskuussa tapaamassa sitä vankilassa: "Vaikka meillä oli vitun valtameri välissä niin se ajatus että sä oot kuitenkin tulossa sinne mun luo sai mut pysymään järjissäni. Mä oon koko elämäni ajatellut, että sellanen ihan oikee rakkaus on mahdotonta mun kohdalla, mutta ei se näköjään ollutkaan niin." Se oli sitten kirjoittanut nuo ajatuksensa biisiksi.

Samassa tajusin myös yhden kohdan sanat kunnolla ja aloin itkiessäni yhtä aikaa nauraa, mikä näytti ja kuulosti varmaan hiton oudolta. Getting out of bed was hard but you made me feel your love? Ei helvetti. Joel oli kyllä aina päässyt sängystä ylös, eikä ollut jäänyt sinne masentuneena makaamaan, mitä sanojen varmasti luultiin tarkoittavan. Mutta oli ollut yksi hetki, jolloin sen oli ihan oikeasti vaikea päästä sängyltä mihinkään ja mä tosiaan taisin saada sen tuntemaan jotain: se oli ollut vankilassa käsiraudoilla kiinni pedissään kun otin siltä suihin. Se oli piilottanut biisiin viittauksen siihen hetkeen.

Radiolähetyksen loputtua laitoin Joelille viestin.

"Oon sanaton ja en tiedä saanko tätä itkua ikinä loppumaan. Se oli ihana😭 Mahtoko se sänkykohta muuten viitata siihen mitä luulen?? 🤨🍆"

"Kiva että tykkäsit ❤️ Hyvin huomattu, en voinut olla laittamatta sitä sinne 😂 Meillä on Suomeen palattua pari viikkoo vapaata ennen festareiden alkua. Tuu sillon käymään ja jää vaikka yöksi?"

"Tuun mielelläni. Nähdään sillon. Hyvää reissua Eurooppaan ❤️"

Laskin puhelimeni pöydälle vähän haikeasti hymyillen. Mulla oli monellakin tapaa ikävä Joelia ja sen kanssa yhdessä olemista, mutta nyt mentiin näin. En tiennyt voisiko parisuhde olla mahdollinen silloinkaan, kun sen bändikiireet joskus vuosien päästä helpottaisivat, mutta tällä hetkellä mulle riitti, että me voitiin silloin tällöin nähdä ja vähän useammin tekstailla kuulumisia. Tällainen satunnainen tapailu ei tietenkään voisi jatkua, jos mä löytäisin jossain vaiheessa jotain vakavampaa elämääni. Siihen asti aioin kuitenkin nauttia pienistä hetkistä Joelin kanssa.

------

Kirjoittaminen on niin kivaa, että kun jonkinlainen idea jatko-osasta syntyi niin pakkohan tää oli tehdä. Vaikka toisaalta olisin halunnut jättää noi yhteen ja elämään onnellisena sinne Bahamalle 😘

Ei musta ehkä biisintekijää tulis, ja enkun kieliopissakin oon sysipaska, mutta noita Oceans apartin sanoja oli muuten hiton hauska yrittää keksiä 🤭