28.

19 8 0
                                    

Helsinkiin mennessä mä olin ehtinyt kertoa kaiken kotoa löytämistäni papereista ja sähköposteista ja myös moneen kertaan ajatuksiani niihin liittyen. Musta tuntui edelleen, että olin maailman suurin idiootti, kun en ollut tajunnut mitään, vaikka Emilian aikeita Teemun suhteen olinkin osannut epäillä. Mua ei myöskään tässä kohtaa surettanut Teemun menettäminen, koska sellaisessa kusipäässä ei ollut mitään menetettävää. Mua suretti ja ahdisti se aika, jonka olin elämästäni menettänyt sille.

- Se kuulostaa osanneen valehdella helvetin hyvin, Joel sanoi. - Ja sellasella tavalla, jota on ollut vaikee saada selville. Siskon auttaminen on kuitenkin asia, johon on aika paha sanoa kauheesti vastaan ettei kuulosta liian kontrolloivalta. Ja sitähän sä et ole. Vaikka mulla on kokemus vaan aika lyhyestä jutusta sun kanssa, niin mä tiedän, että sä osaat antaa toiselle tilaa suhteessa. Ja se paskiainen on sitten käyttänyt sitä sun piirrettä hyväkseen.

- Mä en vittu tajua miksei se vaan lopettanut koko meidän juttua jo sillon, kun se pani yli vuoden sitä muijaa ennen niiden yhteenmuuttoaikeita.

- Kuulostaa että siinä vaiheessa se vielä halusi kaiken. Sut ja siitä toisestakin parhaat palat.

- Mä en tän jälkeen pysty varmaan enää ikinä luottamaan kehenkään niin että alkaisin mihinkään vakavaan suhteeseen.

- Mä ymmärrän hyvin, että susta tuntuu nyt tolta, Joel vastasi pysäköidessään autoa kadun varteen. Se kertoi lainanneensa auton kaveriltaan, joka tulisi kohta hakemaan sen ja samalla jonkun viinilastin Joelin luota.

Me noustiin rappuset sen asuntoon, joka oli edelleen sama vuokrayksiö jossa mä olin yli kolme vuotta sitten välillä vieraillut. Mulla oli jotenkin niin voimaton olo sekä fyysisesti että henkisesti, että kaaduin vaan sohvalle puolimakaavaan asentoon. Joel tuli mun viereen ja otti mut varovasti syliinsä. Mä nojasin sen rintaa vasten, ja vaikka pelkkä hengittäminenkin oli nyt uuvuttavaa, mun oli kuitenkin hyvä olla siinä. Tuntui jotenkin kuin olisi palannut kotiin joltain hiton pitkältä ja ei-niin-mukavalta matkalta. Väsymyksestä huolimatta en pystynyt nukkumaan, koska kävin niin kierroksilla kaikesta.

Me oltiin oltu siinä varmaan tunti lähes täysin puhumatta, kun ovisummeri soi. Joel nousi päästämään tulijat sisälle. Asuntoon astui kaksi tyylikästä naista, joista tummemman tunnistin Joelin pitkäaikaiseksi kaveriksi, joka oli välillä näkynyt sen IG-tarinoissa ja josta se oli meidän aikanaan yhdessä ollessa jotain kertonutkin. Naisella oli mukana blondi kaveri, ja ne katsoivat kiinnostuneina mun suuntaan eteisestä. Miksi niiden ilmeet näytti siltä, niin kuin nekin olisi jotenkin tunnistanut ja tiennyt mut? Me ei oltu koskaan aiemmin nähty, vaikka mä täällä useita kertoja vuosia sitten kävin ennen kuin tapasin Teemun ja lopetin Joelin tapailun. Mua alkoi saman tien nolottaa räjähtänyt olemukseni ja todennäköisesti punertavat silmäni.

- No nyt mä ymmärrän miksi sä jätät mun tuparit väliin, tumma nainen sanoi vihjailevalla äänellä Joelille.

- Siis oisko sulla ollut sovittua menoo tänään? mä kysyin Joeliin vilkaisten ja tunsin oloni jos mahdollista entistä surkeammaksi, kun olin sitten ilmeisesti pilannut sen lähdön kaverinsa bileisiin.

- No joo mutta.. en mä nyt mihinkään mene, se vastasi.

- Tottakai sä voit mennä. Kyllä mä täällä pärjään.

- En mä halua jättää sua tässä tilanteessa yksin.

Naiset eteisessä kuunteli kiinnostuneena meidän keskustelua.

- Mä en tiedä mikä tää tilanne teillä täällä nyt on, mutta voittehan te tulla molemmat, tummatukkainen ehdotti. Mä katsoin sitä yllättyneenä. Se astui eteisestä vähän lähemmäs sohvaa ja sanoi mulle: - Mä oon Joelin kaveri Neea ja toi blondi on Roosa. Mulla on siis kohta alkamassa tuparit tossa kilometrin päässä ja sä oot tervetullut mukaan jos haluat.

- Ai.. Kiitos, mä änkytin ja kerroin myös nimeni.

- Mä ehkä tunnistinkin sut, Neea naurahti. - Joel on näyttänyt susta joskus kuvia. Sä oot se sen Bahaman rakkaus. Oceans Apartin tyttö.

- No niin, Joel sanoi vähän nolona hymyillen ja katsoi sitten mua. -Oisitko sä halunnut ja jaksanut lähtee?

Jaksamisestani en ollut todellakaan varma, mutta Neea vaikutti mukavalta ja tuollaisissa bileissä jos jossain saisin varmasti ajatukseni muualle Teemusta ja sen petoksesta.

- No fak. Mennään, mä vastasin. -Mutta suihkussa mun pitää ensin käydä.

Bahama Dreams And Nightmares || Joel HokkaWhere stories live. Discover now