15.

25 6 0
                                    

Heräsin Joelin oikeudenkäyntiä edeltävänä yönä kamalaan pahoinvointiin, enkä oksentamisen jälkeen saanut enää nukuttua. Luultavasti en kuitenkaan ollut missään taudissa, vaan tää oli täysin henkistä, jännityksestä ja stressistä johtuvaa. Mun mielessä pyöri kaikenlaiset vaihtoehdot. Miten Joel kestäisi vankilaa vuosikaudet, jos pahin tuomio tulisi? Tai entä jos se saisi vain lyhyemmän tuomion ja vapautuisi kohtalaisen pian. Mitä se sen jälkeen tekisi elämällään ja millaista sen olisi ylipäänsä elää Suomessa?

Sergei oli menossa seuraamaan oikeudenkäyntiä ja oli kysynyt mua mukaan. Pitkän empimisen jälkeen olin päättänyt lähteä, vaikken tiennyt miten päivästä selviäisin ilman jotain hermoromahdusta. Mä en ollut ikinä ollut oikeudenkäynnissä, enkä tiennyt yhtään mitä odottaa.

Aamuyön neljännen oksennuksen jälkeen mun oli kuitenkin pakko laittaa Sergeille viesti, etten pystyisi lähtemään mihinkään. Se vastasi iltapäivälehtien todennäköisesti seuraavan tilaisuutta ja kirjoittavan sieltä raporttia lähes reaaliajassa, joten voisin seurata tapahtumia aika tarkasti myös kotoa käsin. Toivoin ettei Joel ajattelisi mun poissaolon tarkoittavan, etten enää ollut kiinnostunut siitä ja sen asioista.

Vietin siis päivän sohvalla puhelintani tuijottaen. Jossain kohtaa mietin pitäisikö mun lopettaa oikeudenkäynnistä kirjoitetun seurannan vahtaaminen ja vain katsoa lopputulos illalla, koska mun syke tuntui olevan koko ajan vaarallisen korkealla, ja päätäkin särki tunti tunnilta enemmän äärimmäisen jännityksen takia. En kuitenkaan pystynyt laittamaan puhelinta pois.

Kaksi muuta syytettyä näyttivät pitkän pakonsa aikana selvästi kehitelleen tapahtumista tarinan, joka saisi ne näyttämään mahdollisimman syyttömiltä ja vierittävän kaiken syyn Joelin suuntaan. Todellisuudessa Joel oli törmännyt näihin "kavereihinsa" ja myöhemmin murhatuksi tulleeseen pariskuntaan illalla baarissa, ja lähtenyt niiden kanssa venesatamassa seisovalle veneelle jatkoille ilman mitään aavistusta siitä, että Heiskasella ja Raudseppilla oli joidenkin erimielisyyksien ja kaunojen takia aikomuksena tappaa veneen omistanut, huumeporukoihin myös jollain tapaa kuulunut pariskunta. Porukan satama-alueelle saapuminen ja Joelin ja kahden muun sieltä murhien jälkeen tapahtunut poistuminen oli tallentunut porttien lähellä sijaitsevaan valvontakameraan, minkä perusteella poliisi oli aamulla ruumiiden löydyttyä osannut nopeasti etsintäkuuluttaa ne. Se, ettei Joel ollut itse ilmoittautunut tämän jälkeen poliisille vaan pysynyt piilossa kuukausia tietysti vahvisti kuvaa sen syyllisyydestä.

Siinä vaiheessa kun aloin olla jo epätoivoinen, Joelin asianajaja alkoi kuitenkin esitellä joitakin uusia, vasta hiljattain tietoon tulleita todisteita. Viereisen huvijahdin iäkäs omistaja oli viettänyt pitkän kesän ja syksyn ulkomailla, ja vasta marraskuun alussa Suomeen palattuaan ja kolmikon pidätysuutisia luettuaan huomannut murhien tapahtuneen aivan oman veneensä vieressä. Kesän käyttämättä ollut vene oli jo siirretty muiden toimesta talvisäilöön, mutta mies oli käynyt kesän aikana tallentuneita veneen valvontakameroiden tallenteita läpi, ja todennut toisen kameran kuvanneen täydellisesti viereisen veneen keulassa tapahtuneet murhat. Niistä näkyi selvästi, kuinka Heiskanen ja Raudsepp kävivät täysin äkillisesti kesken juhlimisen pariskunnan kimppuun ja surmasivat nämä nopeasti takin alta vetämillään teräaseilla. Ja myös se, että kauempana tilanteesta ollut Joel selvästi yllättyi tapahtumista, eikä näyttänyt olevan niistä ennakkoon tietoinen eikä varsinkaan osallisena.

Tuijotin toimittajan raporttia videotodisteesta uskomatta silmiäni. Voiko tää olla mahdollista? Päivän aikana jonnekin pohjamutiin laskenut toivo heräsi mussa yhtäkkiä uudelleen.

Asia saatiin onneksi käsiteltyä yhden päivän aikana. Heiskanen ja Raudsepp tuomittiin murhista vuosikausiksi vankilaan. Niillä oli aiempia vankilatuomioita alla, eli ne eivät todellakaan saisi ensikertalaisen "alennuksia" vaan istuisivat loppuun asti.

Sitten seurantasivulle ilmestyi isolla otsikoitu kappale: "JOEL HOKKA: SYYTÖN!"

Kiljaisin kovaan äänen ilosta tekstin nähdessäni ja saman tien toivoin ettei mun iäkäs vuokranantajapariskunta ollut paikalla omissa asuintiloissaan alakerrassa saamassa säikähdyksestä sydänkohtausta.

Bahama Dreams And Nightmares || Joel HokkaWhere stories live. Discover now