8 Poikaa ja tyttö / BTS FF FIN

-34-

*Lunan näkökulma*

Daesung..
"Mitä helvettiä se tääl tekee?!" Taehyung raivosi.
"Mitä? Aateltii kutsuu kaikki ny tänne sanoo Lunalle moi?" Jin sanoi ihmeissään.
"MITEN TE KEHTAATTE TUODA SEN TÄNNE"
"Mä en nyt ymmärrä?" Jin vastasi Taehyungille.
"DAESUNG RAISKAS LUNAN"

Kaikki hiljeni. Pian kaikki kääntyi Daesungiin päin.
"Miten sä kehtaat syyttää mua tollasesta?! Mä en oo vittu tehny mitään!!!" Daesung raivosi.
Pian aloin taas itkeä.
"Me pyydämme sua poistumaan" lääkäri sanoi.
Daesung otti pöydältä pienen kukkaruukun ja heitti sen Taehyungia päin ja lähti.

Taehyung naurahti. Kukkaruukku ei osunut häneen.
"Ei jumalauta mikä kakara"
Itkin vieläkin ja peitin itseni peitolla.
"Paljon kello on?"
"21:22" Taehyung vastasi.
"Siis mitäh..?"
"Joo oot ollu tajuttomana melkein vuorokauden"
Huokaisin syvään.
Kaikki halasivat minua yksitellen ja sitten lähti. Taehyung jäi viereeni. Makasin sängyllä ja Taehyung istui sängyn vieressä olevalla tuolilla. Hän otti minua kädestä kiinni.
"Mä rakastan sua tosi paljon.." hän melkein kuiskasi.
Nousin hieman ja suutelin häntä monta kertaa.
"Mä en tiiä mitä tekisin ilman sua.." sanoin ja suutelin häntä heti. Taehyung ei edes ehtinyt vastata ja suuteli takaisin.

Suutelimme monta kertaa ja Taehyung laittoi kätensä selkäni taakse ja liu'utti sitä alaspäin.
Lopetin suutelemisen ja sanoin.
"Älä.."
"Aijoo anteeks.. Vitsi mä oon tyhmä..." Hän vastasi ja istuuntui takaisin alas.
Nukahdin sitten.

Heräsin ja huomasin että Taehyung piti kädestäni kiinni. Hän oli nukahtanut tuoliin nojaessaan sänkyyni.
"Kulta.. Paljon kello on"
Taehyung heräsi ja katsoi puhelintaan.
"7:02.."
"Tuu mun viereen nukkuu.." sanoin.
Taehyung tuli sängylleni ja menin hänen kainaloon nukkumaan.