If only you knew how I felt (Finnish Drarry fanfiction)

Luku 1 Törmäyskursilla

En omista yllä olevaa fanarttia!

A/N: Ole hyvä TheBiWhoWontDie
Heipä hei tää on re-upload mun vanhasta Drarry tarinasta, sisältö saattaa olla cringeä joten varokaa

Harry työnsi kärryään King's Crossing asemalla kohti pylvästä joka vei laiturille 9 ja kolme neljännestä. Hän tarkisti, että ihmiset eivät katsoneet ja hän kiihdytti juoksuun. Tämä oli ensimmäinen kerta kuuteen vuoteen kun hän ja Ron eivät olleet tehneet tätä yhdessä. Ron oli lähettänyt hänelle aamulla pöllön ja kertoi hukanneensa sauvansa, joten Harryn pitäisi mennä yksin. Pian hän olikin jo laiturilla 9 ja kolme neljännestä.

Mutta pian Harry tunsi selässään kovan töytäisyn ja hän lensi kohti maata. Hän sai otettua käsillä vastaan eikä lyönyt päätään, mutta jotain painavaa oli hänen päällään ja se ei ollut hänen kärrynsä. Hän nosti päätään ja näki, että hänen päällään makasi kukaan muu kuin itse Draco Malfoy. Dracon ilme oli oli yhtä hämmentynyt kuin Harrystä tuntui. Hetkeen kumpikaan ei sanonut mitään ja Harry tunsi miten puna kohosi hänen kasvoilleen.

"Draco! Nyt ylös sieltä" huusi kipakka naisääni heidän takaansa. Draco pongahti pystyyn kuin vieteriukko, suki hiuksiaan ja korjasi kravattiaan. Harrykin nousi pystyyn ja nosti maasta lasinsa, ne olivat jälleen särkyneet. Hän huomasi huutajan olevan Narsissa, Dracon äiti.

"Katso eteesi, Potter" Draco tuhahti ja keräsi tavaransa takaisin kärryynsä. Heti kun Draco oli kääntynyt, hän kuitenkin tunsi sydämmensä pamppailevan ja huomasi ajattelevansa oliko Potterilla varmasti kaikki hyvin. Hänen teki mieli vilkaista taakseen, mutta tunsi myös äitinsä polttavan katseen.

    "Ole varovaisempi ja pysy kauempana siitä Potterin pojasta, ymmärrätkö?" hänen äitinsä tivasi samalla kun suoristi poikansa kaulusta. Draco vain nyökkäsi hiljaa ja lähti työntämään kärryään kohti junaa.

Harry laittoi lasinsa päähän korjattuaan ne tutulla loitsulla. Miksi Harry oli nauttinut Dracon kosketuksesta niin paljon, hän oli edelleen aivan kananlihalla. Harry näki Dracon nousemassa junaan ja hyvästelevän äitinsä. Se oli viimevuonna kun Harry oli alkanut kyseenalaistaa seksuaalisuuttaan. Hän oli yrittänyt vakuuttaa itselleen, että kyllä hän olisi ihan hetero, mutta tiesi sisimmässään että se ei ollut totta.

"Harry!" kuului tytön huuto hänen takaansa ja Harry käännähti. Hän näki Hermionen pikakävelevän itseään kohti ja Harry hymyili. Tytön näkeminen ilahdutti häntä, sillä Hermione oli aina niin luotettava. Jos Harry oli tiukassa paikassa, Hermionella oli aina vastaus kaikkeen. Hermione saapui Harryn luokse ja antoi tälle tiukan halauksen.

    "Moi Hermione" Meidän pitäisi varmaan mennä junaan, se lähtee ihan parin minuutin päästä. Harry lähti työntämään kärryään kohti junan ovia. He astuivat sisään ja lähtivät etsimään vapaata vaunua. Pian he työnsivät auki vaunun oven ja astuivat sisään.

"Huh! Ehdin!" kuului Ronin puhahdus kun hän astui vaunuun. Hänen naamansa oli punainen ja hikinen, oli varmaan juossut.

"Moi Ron" Harry vastasi ja Ron istui hänen viereensä. "Ginny on taas puhunut susta koko kesän" Ron naurahti ja alkoi kaivaa eväitään esiin. "Hehe..." Harry naurahti kaikkein feikeimmän tekonaurunsa. Totta kai hän välitti Ginystä mutta... hän sai onnenväristyksiä edelleen kun mietti kohtausta Dracon kanssa asemalla.

Juu tässä nyt tää eka luku, toivottavasti
tykkäsitte:) Yritän kirjoitta mahollisimman usein.