Annan nk.
Pojat katsoivat minuun epäuskoisena ja minä vain istuin siinä paikallani haastaen heitä katseellani. Pitkään kukaan ei sanonut mitään, mutta nyt kyseessä ei ollut kiusallinen hiljaisuus, vaan enemmänkin mietteliäs hiljaisuus.
"Kuka se oli se ketä sä oikeesti rakastit?" Harry kysyi hiljaa ja kaikki kääntyivät katsomaan tuohon poikaan.
"Se on mun oma asia, mut se herra on kyllä saanu ihan tarpeeksi vinkkejä ymmärtääkseen asian ja jos ei niin ainaki se voi kysyä viisailta ystäviltään asiasta, jos haluaa olla varma," sanoin kädet puuskassa. Tyhmä poika. Eikö se vieläkään tajunnut? Minä rakastin häntä! Harry fucking Stylesia!
"Aa.... okei," poika sanoi hieman alakuloisesti.
"Harry mennäänpäs tonne ulkopuolelle hetkeks," Liam sanoi merkitsevästi ja katsoi minuun hymyilevästi.
"Onks se oikeesti noin tyhmä?" kysyin, kun Harry oli lähtenyt huoneestani Liamin kanssa.
"Joo-o, se ei oo huomannu ollenkaa, vaik me ollan yritetty vihjailla sille, et sä saattaisit mahdollisesti tykätä siitä," Zayn sanoi minulle pahoitellen.
"Mä luulin, et se näkyy kilometrien päähän," sanoin hiljaa punastuen.
"No meille se oli aika obvious juttu, mut näemmä Harryllä ei ollu minkäänlaista hajua koko asiasta," Louis sanoi kohauttaen olkiaan.
"Kiitti hei toi autto paljon," sanoin ja peitin naamani peitollani.
"Anna, tuu pois sun peiton alta, jooka," Niall sanoi.
"Miks mä niin tekisin?" kysyin peiton alla piileskellen.
"Koska Louis hymyilee," Niall sanoi nauraen ja minä kurkistin peiton kulman alta Louisia, joak ihme kyllä hymyili.
"Okei, sait mut vakuutettuu," sanoin ja nostin peiton päältäni.
Sillä aikaa Harryn nk.
"Harry ootko sä oikeesti umpisokee?" Liam kysyi, kun Annan huoneen ovi meni kiinni.
"En, miten nii? Voit vaikka testaa," totesin viileästi.
"Mieti Harry mieti. Mieti oikeen tarkkaan," Liam sanoi merkitsevästi.
"Mä en oo oikeen miettimis tuulella. Mun elämän rakkaus on taas rakastunu, johonki jätkään, joka ei selvästikkään oo mä," sanoin ja katsoin Liamiin äkäisesti.
"Ootko varma Harry, mieti. Mieti kaikkea, mitä Anna on sulle sanonu, mieti," Liam sanoi. Se alkoi oikeastaan jo hieman ärsyttää.
"Mitä sä selität?" kysyin epäilevästi Liamilta.
"No se sano SULLE, et se rakastaa sua, on rakastanu aina ja tulee aina rakastamaan ja se oli hyvin loukkaantunu, kun sä kehtasit kysyä, ketä se rakastaa sen jälkeen.... ootko sä oikeesti noin tyhmä?" Liam kysyi ja face palmasi minulle.
"Mitääääh??????" kysyin hämmentyneenä. Se tyyppi, josta Anna tykkää olen minä? Minä? Aivan tavallinen Harry Styles? Se jota Anna fucking Anderson rakastaa, olen minä?
"Oikeestikko?" kysyin Liamilta epäuskoisena.
"Joo tyhmä, sehän sano, et sä teit sen hääpäivästä ikimuistosen, vaan pyytämäl sitä tanssii ja kaikkee ja muutenki se on ollu suhun ihan lätkässä siit lähtien, ku se tapas meijät, ja oikeesti me kaikki muut huomattii se paitsi SÄ," Liam selitti.
"Siis ihan aikuisten oikeestikko?" kysyin.
"Joojoo" Liam vakuutteli.
"Ihan oikeesti oikeesti?" kysyin toistamiseen.
"No joo-o, ihan aikuisten oikeesti. Kysy keneltä vaa!" Liam sanoi ja lähti takaisin Annan huoneeseen.
Sorry, et täst tuli tämmönen kakka ja kaikke, mut mä sentään yritin!
Olkaa ylpeitä!
Votee, seurauksii ja kommenttei!;)
Julia kiittää ja kumartaa!
