Onko tämä mahdollista? || Aleksi x Olli

48. sÄsTyY sÄhKöÄ (avaudun)

Aleksin pov:

Olemme Ollin kanssa huoneessamme. Odotan että hän saisi paidan päälle. Joonaksen yllätys oli todella mukava heh. En tiiä haluunko nähä meidän luokkalaisia tai varsinkaan opettajaa enää ikinä. Olli saa vaatteet päällensä joten menemme aulaan käsi kädessä.
"Fack you" sanon Joonakselle ja näytän tälle keskaria.
"Ottakaa veto kummat on kauemmin panematta" Niko ehdottaa.
"No ei se ois reilua ku nää on pannu äsken ja me viimeks joku viikko sit" Joonas väittää vastaan.
"No menkää panemaa" Olli sanoo.
"Nyt ette mee mihinkään ku mennään nyt syömään" opettajamme keskeyttää.

(Tähän väliin sovitaan et se noitten ope on vaik Melissa ja se on 25v)

Olemme saaneet syötyä ja nyt olemme menossa saunaan. Aijomme mennä kaikki samalla koska sÄsTyY sÄhKöÄ vai millä vitulla tuo on lämmitetty. Ei mitään hajua mutta asiaan. Haimme vaatteet ja olemme nyt suihku tilassa peseytymässä.
(En käyny siel kertaakaa viikon aikana koska en voinu silloin olla kenenkään eessä ilman pitkiä hihoja ei siitä sen sen enempää joten en tiiä millanen se on)
"Mites se teidän veto" Tommi kysyy kun pääsemme kaikki saunaan.
"Teidänki pitää tulla siihen mukaan" Joel ehdottaa.

—————

Sanoja: ei hajuukaa

Täs on nyt mun tarina tää ei oo kauheen kivaa luettavaa mut en nyt sanois et hirveetäkään joten lukeminen omalla vastuulla.

Vielä ykkös luokalla kaikki oli hyvin mulla on kavereita, perhe ja kaks kissaakin. Kakkosella mun sen aikainen opettaja ehotti mulle semmoista asiaa kuin erikois luokka ja sanoin sitten että kuvataide luokalle on haut ihan kohta. Päätin sit mennä sinne ja laittaa ekaks koulu vaihtoehoks Myllytullin koulun joka on kymmenen kilsan päässä mun sen aikasesta koulusta joten myös mun kavereista. Kesällä sitten tuli vastaukset että pääsinkö kuvis luokalle vai en. Viestissä luki että en pääse mutta jos joku ei otakkaan paikkaa vastaan pääsen sitten. Olin iloinen että en päässyt koska kaikki mun kaverit oli entisessä koulussa. Parin viikon päästä tuli kuitekin viesti missä luki että jos olen valmis aloittamaan koulun Myllytullin koulun kuvataide erikois luokalla voin mennä sinne. Päätimme sitten että menen kokeilemaan olisiko se minun paikkani. Niinhän siinä sitte kävi että elin kolmos luokan syksyn siellä iloisesti ja sain uusia kavereita jotka itse asiassa oli mun kavereita jo eskarissa. Siinä vaiheessa sain tietää et mun vanhemmat eroaa. En siinä vaiheessa ollu oikeen surullinen koska asuttiin kuitenki kaikki saman katon alla. Meidän toinen kissa piti lopettaa jonku suu ongelman takia. Äiti pakotti meidät veri kokeisiin. Siltähän sitte selvis että mulla on tosi niinku jopa vaarallisen vakavat rauta arvot, muutkin semmoset ja mahdollisuus keliakiaan. Jos joku ei tiedä mikä on keliakia niin se on siis tavallaan kai yli herkyys vehnälle ohralle ja rukiille. No menin sitte kastroskopiaan eli sairaalaan ja siellä mut nukutettiin ja laitettiin mun suuhun semmonen putki joka ottaa kuvan mun ohut suolesta. Ja kun siellähän pitäis olla vähän niinku semmosta nukkaa niin heti kun herään lääkäri tulle sanomaan että ne tulokset oli niin selkeet et niitä ei tarvi tutkia. Siitä asti oon syöny kuutta eri lääkettä ja pilleriä päivässä ja gluteenitonta ja maidotonta ruokaa oon siis maidollekkin allerginen. Erääräänä aamuna herään kun äiti tulee herättämään ja sanoo että meidän toinen kissa on niin huonossa tilassa et se ei välttis selviä. Menin sit kattoon sitä ja se oli kuollu. Mut vähän toivoa herätti se kun se näytti heräämisen merkkejä. Ei se kuitenkaan siitä enää minnekkään noussu. Soitettiin eläin lääkärille ja se sano et peli on menetetty et meidän pitää mennä sinne lääkäriin ja se lopetetaan. Taas eräänä aamuna en nääkkään enää mun isää missään. Kysyn äitiltä et missä se on ja se vastas että sairaalassa katsomassa isäänsä eli minun ukkia. Hänellä oli myös keliakia ja myös syöpä. Äitini sai sitten soiton että ukkini on kuollut. Siitä se itkeminen sitten alkoi. Menin kuitenkin kouluun sinä päivänä ihan normaalisti. Tässä välissä mun vanhemmat muutti erikseen joka oli tosi paha paikka mulle ja että mun äitillä on tyttöystävä. Ja muuten aika vitun ärsyttävä sellainen. Sitten alkoi kuutos luokka. Tiesin että se tulle olemaan stressaavaa koska stressasin koulusta jo nelosella. Elin ekat kaks kuukautta normaalisti kunnes ahdistus kasvoi ja eräänä iltana olin yksin kotona ja mietin että jos vain viillän yhden pienen viillon ei se voi olla nii paha. No sitten viilsin eikä se jääny yhteen pieneen. Siitä tuli vielä pahempi olo kun mietin että mitä jos joku saa tietää. Päätin sitte kirjottaa kirjeen mun äitille siitä asiasta. Parin viikon päästä isi tulee hakemaan mut koulusta ja sanoo että äiti on löytänyt tämän lapun ja soittanut koulu kuraattorille ja että meidän pitää puhua. No siinä me hetki puhuttiin ja äiti kysyy et saako nähä ne jäljet näytin ne sille ja se sano vaan että niistä jää hienot arvet. Äiti pakotti mun kuraattorille puhumaan ja se autto vaikka en haluis uskoo niin ja nyt kaikki on melkein okei. Paitsi et en tykkää mun äitistä ja se oli oikeestaan syy miks viiltelin ja välillä mietin sitä.

Joo nyt tiiätte musta sitte enemmä

Elli <3