Onko tämä mahdollista? || Aleksi x Olli

37. Mummo

Tässä tulee Ollin koko suvun esittely:

Ollin äiti on Liina
Ollin isä on Matti
Ollin isä isä on Reijo
Ollin isän äiti on Marjatta
Ollin äitin äiti on Pirkko
Ollin äitin isä on Kari
Ollin äitin sisko on Liisa
Ollin äitin siskon mies on Mikko
Ollin äitin puolen serkku on Linda 14 v
Ollin isän veli on Marko
Ollin isän veljen vaimo on Tuija
Ollin isän puolen serkku on Miko 12 v

Nää on kaikki siis siellä synttäreillä ja kaikki nimet ja iät on sit mun keksimiä ja tein tän koska en muistais niitä muuten itekkää lol

Ollin pov:

Menemme olo huoneeseen eteisestä. Hetkinen en näe Aleksia.
"Missä Aleksi on" kysyn mummoltani joka on enää ainoa joka on olkkarissa. Muut ovet menneet keittiöön tai johonkin.
"En minä tiiä lähti johonki" tämä vastaa tylysti. Menen huoneeseeni katsomaan olisiko Aleksi siellä. Eipä näy. Sitten käyn katsomassa vanhempien makkarin ja Oonan huoneen. Ei näy niissäkään. Hetkonen vessa. Menen vessan ovelle. Koputan siihen. Ei mitään.
"Olli täällä" sanon ja lukko kääntyy. Nyt on jokin pahasti pielessä. Avaan vessan oven menen sisälle, laitan sen perässäni kiinni ja lukkoon. Huomaan Aleksin sikiö asennossa vessan nurkassa. Menen tämän viereen ja halaan tätä.
"Mitä tapahtu" kysyn Aleksilta ja silitän tämän hiuksia.
"Olivia ja sun pappa meni keittiöön ja sit sun mummo se- se kysy multa tosi ilkeesti että millä oikeudella mä oon- sun sukulais synttäreillä ja että mun pitäis lähteä, sitte nousin äkkiä ylös ja tulin tänne. Mulla tuli siitä mun traumoja mieleen ku mulle on sanottu että en oo tervetullut ja kaikkee semmosta" Aleksi selittää ja purskahtaa itkuun. Hän alkaa tärisemään. Tiedän että Aleksille on tulossa paniikki kohtaus Olivia sai niitä kun olin pienempi.
"Shyy ei mitään hätää hengitä samaan tahtiin ku mä" yritän rauhoitella tätä. Hetken päästä Aleksi ei enää tärise eikä itke.
"Kiitos" hän kuiskaa.
"Ole hyvä" vastaan.
"Marjatta (lol) saa kyllä kuulla kunniansa" sanon. Aleksi naurahtaa. Joku koputtaa vessan oveen.
"Onko kaikki ok" kuulen isäni äänen.
"On, mutta ootappa" sanon ja nousen avaamaan oven. Menen takaisin Aleksin viereen istumaan. Isäni katsoo Aleksia järkyttyneenä ovelta. Aleksi kyllä tosiaan näyttää itkeneeltä hänen silmät ovat ihan punaiset.
"Mitä kävi" tämä kysyy huolestuneena.
"No Aleksi sai paniikki kohtuksen" sanon.
"Miksi, ei oo pakko kertoo tietenkään" isäni vastaa.
"Saanko kertoa" kysyn Aleksilta.
"Joo kerro vaan" Aleksi vastaa minulle.
"No sillä välin kun te kaikki olitte keittiössä ja minä ja Oona avaamassa ovea mummo oli puhunu Aleksille ei niin kivaan sävyyn esim kysyny että miksi Aleksi on mun sukulais synttäreillä ja sanonu et sen pitäis lähteä ja sit Aleksi oli tullu tänne vessaan ja mä kysyin mummolta että missä Aleksi ja se vastas että en tiiä ja sitten mä etin Aleksia ja sit löysin sen täältä itkemästä ja Aleksilla oli tullu sen traumoja mieleen" selitän isälle.
"Äiti saa kuulla kunniansa" isäni sanoo samallalailla kuin minäkin hetki sitten tarkoittaen tietenkin omaa äitiään ei minun äitiä. Joo. Kaikki vamaan tajus.
"Huomaa et ootte samaa perhettä" Aleksi naurahtaa.
"No mut onhan kaikki nyt hyvin" isä kysyy. Nyökkäämme.
"Menkää te vaikka auttamaan äitiä keittiöön niin minä puhun mummolle ja saanko kertoa syyn miksi Aleksi on täällä siis sen että ootte yhdessä" isäni sanoo.
"Joo ja kerro sille et Aleksi on kokenu paljon ja että sillä tuli ne mieleen" sanon.
"Okei" isä vastaa. Nosemme ylös. Aleksi pesee naamansa että ei näyttäisi itkeneeltä. Menemme keittiöön.

Samaan aikaan toisaalla

Ollin isän pov:

"Äiti tuleppa tänne mulla olisi asiaa" sanon kun menen olo huoneeseen. Äitini nousee ylös. Menemme käytävälle.
"Sinä et voi puhua noin Aleksille" sanon tälle tiukasti.
"Minkä takia hän on täällä" Äitini kysyy.
"Koska Aleksi ja Olli ovat yhdessä ja Olli halusi että Aleksi tulee tänne" selitän.
"Eihän he voi olla homoja, minä en semmosia kattele" äitini tiuskaisee.
"No minä en homofoobisia kattele kaikki saa olla millasia haluaa" sanon tälle rauhallisesti.
"Minä en ole noin lapsiani tai varsinkaan lapsenlapsiani kasvattanut" tämä vastaa.
"No isälle se oli ainakin okei" sanon.
"Ai Reijollekko muka" tämä kysyy.
"Kyllä hänelle riitti että he ovat onnellisia" vastaan.
"Jaha no kai munki pitää se sitte hyväksyä" äitini sanoo.
"Parempi ois ja nyt meet pyytään niiltä anteeks" sanon.
"Joo menen" hän sanoo.

Ollin pov:

Olemme Aleksin kanssa kattaneet poydän ja laittanut kaikki valmiiksi. Huomaan mummoni kävelevän keittiöön. Hän tulee viereemme.
"Anteeksi pojat en olisi saanut tiuskia teille enkä varsinkaan olettaa mitään olen pahoillani. Olen myös onnellinen teidän puolesta" hän selittää. Menen halaamaan tätä.
"Saat anteeksi ainakin minulta" sanon.
"Niin multakin" Aleksi sanoo ja yhtyy meidän haliin.

—————

Sanoja: 735

Joo lol

Elli <3