Forever Yours // Joleksi

11. Kallio

*Timeskip kesälomaan*
Joelin Pov:

Kesäloma. Vihdoin. Nyt saa unohtaa kaiken stressin koulusta. Nyt pitäis pitää hauskaa. Olin kotonani makoilemassa sängylläni. Yksin.

"Joel tuuppas käymää tääl!" Isäni huusi alakerrasta. Nonii mitäs vittua mä nyt oon tehny. Olin tällä kertaa kiltti lapsi ja kävelin alakertaan.

"Noni istu alas" isäni sanoi. Istuin ruokapöydän ääreen. Tästä ei seuraa hyvää. Isä ja äiti vierekkäin minua vastapäätä. Heillä oli pieni etäisyys toisiinsa.

"Me ollaan päätetty-" "erota?" Keskeytin isäni lauseen. Isäni nyökkäsi hiljaa. "Vittu ette oo tosissanne" sanoin kyyneleet silmissäni. "Joel se ei oo sun päätös erotaanko me vai ei" äitini sanoi. "no ei vittu ookkaa. Sanoinko niin? No vittu en!" Huusin ja lähdin eteiseen.

Laitoin pikavauhtia kengät jalkaani ja lähdin juoksemaan pois. Ei hajuakaan minne olen menossa. Sillä ei nyt oo ees väliä.

Olin juossut ikuisuuden. Eli noin 10 minuuttia. Olin saapunut jonnekkin kalliolle. Istuin sen reunalle. Tästä jos hyppäis nii kuolis. Kuulostaa houkuttelevalta.

Nousin seisomaan ja katselin alas kalliolta. Haluan tehdä sen. Kyyneleitä valui silmistäni. Vanhempani olivat olleet niin pitkään yhdessä eikä niillä minun tietääkseni ollut mitään riitaa.

Astuin hieman eteenpäin. Olin aivan kallion reunalla.

"Joel!" Kuulin jonkun huutavan. Tunnistin äänen Nikon ääneksi. En välittänyt siitä. Mä teen sen.

Pian tunsin jonkun vetävän minua taaksepäin. Yritin riuhtaista itseni pois tuon otteesta mutta en päässyt.

"Joel mitä on käyny!?" Niko kysyi paniikissa. Rohmadin vaan maahan ja laitoin pääni povliini. Niko tuli perässäni maahan ja otti minut haliin.

"Joel sulla ei oo mitään hätää. Mä oon tässä" Niko sanoi. "N-ne eros"
--------------------------------------------------------------
Sanoja 246. Sori et tätä ei oo tullu pitkään aikaan. Mul menee vaa irl nyt huonosti nii ei oo ollu motii kirjottaa tätä. Mut kiitos kaikille ketkä vielä lukee tätä<3