12. Ahdistus

334 22 0
                                    

Joelin Pov:

Olin Nikon luona. Niko oli pakottanut minut mukaansa jotten yrittäisi itsemurhaa. Tärisin. Kyyneleitä valui. Niko oli ihan vieressäni ja silitti hiuksiani.

"Joel kaikki järjestyy. Mä oon tässä" Niko sanoi rauhallisesti. Tällä hetkellä haluaisin vaan vetää ranteet auki ja hypätä junan alle. "Saanko soittaa aleksille" "tottakai saat". Otin puhelimeni käteeni ja aloin etsiä Aleksia sieltä.
--
Aleksi oli tulossa nikolle. Itkin. Ahdisti ihan helvetisti. En pystynyt liikkua paljoo. En halua kotiin enää. Haluan pois tästä maailmasta.

"Pärjääksä jos mä käyn vessas?" Niko kysyi. Nyökkäsin ja pyyhin kyyneleeni hupparini hihaan. En minä nyt oikeasti pärjää.

Pian Niko olikin jo mennyt vessaan. Nyt oli tilaisuus. Nousin sohvalta ylös ja lähdin kohti keittiötä. Liikkuminen ei tuntunut mukavalta. Juuri ja juuri pysyin pystyssä.

Otin laatikosta veitsen. Vedin hihani ylös ja olin viiltämässä kunnes ääni päässäni sanoi että ei kannata. Pian kaikki muistot vanhempieni kanssa tulvi mieleeni. Perhelomat, yhteiset elokuvan katselutuokiot, kaikki muistot mitä niitä nyt olikaan. Kaikki oli niin täydellistä.

Kyyneleitä alkoi valua, ahdistus kasvoi, jalat alkoi täristä, joten painoin terän ihoani vasten ja viilsin. Toistin saman monta kertaa. Verta vaan valui ja valui.

"Joel mitä sä teet!?" Kuulin Nikon huudon takaani. Tuntui että olisin lamaantunut. Niko tuli nopeasti luokseni ja otti veitsen pois kädestäni. "A-anna se t-takas" sanoin itkien ja yritin ottaa veistä Nikon kädestä. "En vitussa. Joel älä tee näin" Niko vastasi. Pian ovikello soi ja Niko katsoi ovelle päin. Tässä vaiheessa otin veitsen Nikon kädestä pois ja asetin sen kaulalleni. Niko otti taas veitsen pois minulta mutta kerkisin viiltää pienen viillon. Nyt oli se hetki kun jalat ei enää kantanut. Romahdin lattialle.

Niko heitti veitsen lavuaariin ja otti minut syliini. Tuo vei minut vessaan ja juoksi ulko-ovelle. Pian tuo juoksi takaisin ja alkoi etsiä ilmeisesti pudistusainetta. Niko löysi tavarat mitä etsi ja alkoi puhdistaa haavojani.

Pian Aleksi tuli vessaan ja tuon suu loksahti auki. Aleksilla alkoi valua kyyneleitä. "Joel miks sä-" "A-anteeks"
--------------------------------------------------------------
Sanoja 316. Joo tota mä oon liian rikki nii en voi kirjottaa ilosii lukuja. Lupaan yrittää kirjottaa ilosia lukuja.

Forever Yours // JoleksiDonde viven las historias. Descúbrelo ahora