Forever Yours // Joleksi

38. Älä mee!

Joelin Pov:

Yritin soittaa nikolle. Tuo ei ollut vastannut soittoihin tai viesteihin lähtönsä jälkeen. Hieman se kyllä huolestutti.

Sain viisaan idean ja lähdin kävelemään nikolle. Mitenköhän tässä kävisi. Joonas oli tottakai mukanani. Pelotti jos Niko on tehnyt jotain itselleen. Ei. Ei Niko tekisi itselleen mitään. Ehkä.

Soitin ovikelloa pari kertaa kunnes Nikon isä avasi oven. "Moi me haluttais jutella nikolle" Joonas sanoi. "Nikolla ei ole nyt aika puhua teille" Nikon isä vastasi meille.

"PÄÄSTÄ MUT HELVETTIIN!" Kuului Nikon huuto yläkerrasta. "Sori mut nyt ois tärkeetä puhuttavaa nikolle joten mennään Joonas" Sanoin ja kävelin Nikon isän ohi Joonas perässäni. Nikon isä tuli peräämme jolloin kävelimme nopeammin.

Avasimme Nikon huoneen oven ja näimme miehiä panemassa tuota. Niko ei vaikuttanut olevan tajuissaan. Nuo miehet katsoivat meitä mutta jatkoivat puuhiaan. Otin Nikon lipastolta paksun kirjan ja löin yhtä miehistä päähän. Kyseinen mies oli työntyneenä Nikon sisällä.

Pian tunsin kädet ympärilläni. Se oli Nikon isä. Joku miehistä kietoi kätensä tiukasti Joonaksen ympärille. Nämä pitelivät meitä jotta emme pääsisi tekemään mitää. Pian yksi mies jatkoi työntymistä Nikon sisään.

"ITRTI NIKOSTA JA JOONAKSESTA! TEHKÄÄ MULLE MITÄ HALUUTTE MUT JÄTTÄKÄÄ NIKO JA JOONAS RAUHAAN!" Huusin niin kovaa kun pystyin. Koko huone hiljeni ja mies vetäytyi pois Nikon sisältä. Tuo otti vaatteensa mukaan ja lähti viemään minua Nikon isän kanssa pois. Joonaksestakin päästettiin irti ja minut vietiin toiseen huoneeseen jossa oli suuri sänky.

Joonaksen Pov:

"Joel älä mee!" Yritin huutaa mutta turhaan. Seurasin miehiä mutta huoneen ovi minne miehet ja Joel menivät oli lukossa. Aloin hakata ovea. "Sä vitun kakara oo kiltisti tai sulle käy huonosti!" Kuului jonkun miehen huuto. Kyynel valui poskelleni. Miksen minä tehnyt mitään?

Juoksin takaisin Nikon luo ja aloin pukea nikolle hänen vaatteita joka oli kyllä aika haastavaa kun Niko ei ollut tajuissaan. Halasin tuota. Kaduin kaikkea mitä tein ja sanoin. Nikoa minä rakastan. Niko on se kenen kanssa mä haluan olla. Tottakai mä rakastan myös joelia mutta en sillä tavalla millä nikoa. Toivoin vaan että tämä heräisi.

Sain viisaan idean eli soittaa poliisit. Raiskaushan on rikos. Tottakai. Fiksu Joonas. Otin puhelimeni esille ja soitin poliisit.
--
Poliisit olivat nyt tulossa tänne. "Joonas mitä vittua sä täällä teet?!" Niko kysyi säikähtäneenä ja hieman ärtyneenä. "Anna mä selitän. Mä oon pahoillani kaikesta. Mä rakastan sua. Vaan sua. Ja sut ilmeisesti raiskattiin. Sun isäs ja sen kaverit vei Joelin tonne yhteen makkariin. Mä selitän loput myöhemmin. Poliisit on tulos" kerroin nikolle. Niko katsoi minua järkyttynyt ilme kasvoillaan. "VOI HELVETTI!" Niko huusi. Tuo otti puukon pöydältä ja lähti kohti makuuhuonetta jossa Joel ja muut olivat. Niko veti puukon läpi ovesta.

"NIKO SÄ HELVETIN KAKARA NYT LOPPU!" Nikon isä huusi ja tuli pois huoneesta. "Joonas juokse pois nyt!" Niko huusi minulle. Pudistin päältäni ja menin Nikon luo. Tuon isä yritti ottaa nikosta kiinni mutta viisas Joonas eli minä potkaisin tuon isää munille. "Ahhahaa vittuhh" tuo parkaisi. Pian tuo katsoi minua -murhaan sinut heti- ilmeellä. Pian poliisit kuitenkin astuivat sisään ja veivät Nikon isän ja hänen kaverit mukanaan. Yksi poliiseista pyysi meitä kertomaan mitä tapahtui joten selitimme koko homman.
--------------------------------------------------------------
Sanoja 550. Tää on tosi sekava luku. Sain mun Oleksi tarinan kirjotettuu joten nyt projektina ois tää tarina. Yks syy kanssa miks tähän ei oo tullu hetkeen lukuja on se että mun elämä menee edelleen päin persettä ja koulujututki vie aikaa. Mut yritän kirjoitella jotai lukuja tänne<3 Kiitti jos luet<3