Love Of Mine 3 // BC One Shots [Olli & Aleksi] [VALMIS] ✔️

Kuuletsä mut? (4/5)

Joel:

Kului muutama päivä ja oltiin vihdoin pääsemässä kattomaan Nikoa ja Ollia, Aleksi ja Joonas hermoili ihan huolella ja Tommi oli Tommi, koitti olla vahva.

Kaikki liikku pyörätuolien avulla, eli hoitajat kuljetti meidät teholle.

Näky ei todellakaan ollut mikään paras, sekä Niko että Olli oli kaiken mailman laitteiden keskellä ja hengityskone piti ne elossa.

Aleksi ja Joonas halus heti rakkaidensa viereen, ehkä pieni helpotus näky kasvoilla, silti huoli oli valtava.

"Taistelkaa jätkät, me tarvitaan teitä.." sanoin hiljaa

Aleksi:

"Rakas, kuuletsä mut? Allu tässä.." kysyin hiljaa
"Älä jätä mua, taistele.." jatkoin ja nyyhkytin

Olli oli niin rauhallinen kaikkien letkujen ja kaikkine ruhjeineen, kyllä Nikokin oli oudon levollinen kun sitä katto.

"Älä jätä mua.." nyyhkytin ja hilasin itteni niin että pääsin Ollin rintaa vasten, kuuntelin sen hengitystä mitä se ei tehny itse, silti oli hyvä kuulla sen hengittävän edes näin.

"Nyt taistelette molemmat, uskallattekin delata, niin mä tuun hakee teidät takas.." Joel sanoi, sillä hetkellä sekä Nikon että Ollin koneet piti hetken ääntä mutta rauhottu nopeesti.

"Täh, kuuliks ne mun uhkauksen?" Joel kysyi
"Paljon mahdollista, mutta tässä on pitkä matka vielä mihinkään.." Tommi sanoi
"Oikeesti, jos kumpikaan delaa.." Joel aloitti mutta hiljeni kun vilkaisin sitä pahasti

Olli [toinen todellisuus] :

Kuulin kun joku kutsu mua, sen täyty olla Aleksi. Siitä hetkestä eteenpäin aloin taistella, taistella että saan itteni hereille ja elävien kirjoihin. Kuollu mä en vielä ollu, mutta en ollu varmaan kaukana siitä.

Oon tulossa sun luokse rakas, mä en aijo jättää sua!

Joonas:

Niko oli niin levollisen näkönen, samoin Olli. Ei tää voinu olla totta, oltiin melkein Oulussa ja muutaman tunnin päässä kotoa.

Nyt kuitenkin oltiin sairaalassa ja kaks meille tärkeetä taisteli elämästään, halusin mun Nikon takas ja kotiin.

"Älä jätä mua, en pärjää ilman sua.." sanoin hiljaa
"Ette jätä mua ja Allua Ollin kanssa.." jatkoin

Otin Nikoa kädestä ja puristin sitä, ehkä siinä toivossa että tuo puristaa takas, mutta ei mitään.

"Niko kiltti, tuu takas mun luokse, taistele.." sanoin

Ei Aleksin tilanne ollu sen parempi, Olli oli yhtä huonossa jamassa kun Niko. Nyt ette anna periks, teitä tarvitaan vielä!

Niko [toinen todellisuus] :

Oli levoton olo, joku selvästi kutsu mua. En vaan voinu vastata mitenkään, vaikka kuinka halusin.

Kroppa ja mieli ei pelannu yhteen, mun oli pakko alkaa taistella, en todellakaan aio kuolla ihan heti.

Liikaa elämää elettävä ja Joonas, en ollu jättämässä sitä yksin.

Tommi:

Eihän tätä mielellään kattonu kun Niko ja Olli koitti taistella elämästä, helppoa ei ollu Aleksilla tai Joonaksellakaan. Ehkä tutut äänet ja muut autto ja saatto alkaa tapahtua ihan millon vaan.

Todellakin toivon että nää jaksaa taistella, en todellakaan ala järjestää kahden parhaan ystävän hautajaisia ihan heti.

Meille oli kerrottu että luvassa saatto olla yllätyksiä päänvamman takia, eikä pitkä tajuttomuuskaan tehnyt hyvää.

Mitä nopeemmin Niko ja Olli herää, sen parempi.

... ... ...

Niko ja Olli, taistelkaa! Te ette luovuta, niin moni tarvii teitä! Aleksi ja Joonas ei pärjää ilman teitä!

473 sanaa!

HBD DARK SIDE!! <3

Joko siitä on oikeesti kolme vuotta kun Dark Side näki päivän valon, miten aika meneekin näin nopeesti! <3