Love Of Mine 3 // BC One Shots [Olli & Aleksi] [VALMIS] ✔️

Kaikki muuttuu (4/4) 💔

Aleksi:

Mun ja Ollin liitto oli ohi, harkinta aika oli menny umpeen ja vihdoin mulla oli mahdollista vaihtaa sukunimi takas, saan vihdoin olla Kaunisvesi. Ehkä vähän tulee ikävä edellistä, mutta en voinu jatkaa sen kanssa enää.

"Kaunisvesi.." kuului kun pääsin treenikselle
"Ottaa hetken tottua tähän taas.." sanoin

Ilmeisesti Olli otti hatkat bändistä, hyvä mun kannalta mutta huono bändin kannalta. Meidän pitää saada jostain basisti, ei me kovin kauaa voida olla ilman.

"Olli vissii sit ei tuu enää.." Joel huokaisi
"Ei varmaan, teki selväks ettei sitä kiinnosta enää.." Joonas sanoi
"Um, toivottavasti se ei.." aloitin
"Mitä? Tee mitään tyhmää?" Niko kysyi
"Sä sanoit ton, en minä.." sanoin
"Kyllä sustakin huoli paistaa läpi.." Tommi sanoi

"Pitäskö lähtee käymään Ollin luona?" Joonas kysyi
"Mä lähen mukaan.." sanoin
"Oikeesti? Sä välität siitä edelleen.." Joonas jatkoi
"Yleensä jos Olli häviää, se ei tiedä koskaan mitään hyvää.." huokaisin
"Totta, ilmottakaa sit mitä löytyy.." Niko sanoi

Vastoin kaikkea, mun oli kuitenkin pakko saada selvyys Ollista, oliko se elossa ja miten se voi. Me ei oltu nähty pitkään aikaan, huoli oli ihan aitoa sitä ei voinu kiistää.

Lähdettiin Joonaksen kanssa Ollille, jotenkin oli huono fiilis. No kohta se selviää mitä löydetään.

Olli: ⚠️ TW ⚠️

Olin pilannu kaiken, mulla ei ollu enää mitään minkä vuoks jatkaa eteenpäin. Bändi hommat kusi, Aleksi ja minä oltiin ohi.

"Kiitos kaikesta Allu, kiitti jätkät.." sanoin hiljaa ja laskin puhelimen yöpöydälle.

En uskonu että joku ois voinu viedä multa pohjan kaikkeen, jotenkin en osannu ajatella kirkkaasti, kaikki oli mustaa eikä missään ollu tietoakaan valosta.

Kuulin kun ovikello soi, en jaksanu avata sitä. Lojuin sängyllä makkarissa, olin just vetässy lääkkeitä ja mua väsytti liikaa, ehkä vaikutus alko ottaa vallan.

"Olli, oli pakko tulla kattoo että oot elossa.." kuului
"Ootsä täällä!" kuului

"Olli jumalauta, mitä sä oot vetäny!?" kuului, tosin en välittäny enää mistään tai kuka tuo huutelija oli
"Sä et tee tätä meille.." kuului, joku tarttu musta kiinni ja raahas vessaan
"Sinne nyt kaikki.." kuului, tapahtu jotain mikä sai mut oksentamaan
"Noni, vielä.." kuului, sama toistu useita kertoja ennen kun pääsin istumaan vessan seinää vasten

"Miks Olli?" kuului, nostin kasvot ja näin Aleksin ja Joonaksen mun edessä
"Vaikka me ollaan erottu, mä välitän susta edelleen.." Aleksi sanoi
"Sulla on ihmisiä jotka välittää susta, sä et voi päättää kaikkee näin.." Joonas sanoi
"Anteeks.." sanoin ja hajosin
"Shh, kaikki hyvin.." Joonas sanoi, ai hyvin? Yritin just päättää mun päivät, että hyvin menee!

Olin niin väsyny kaikkeen, nyt olin päätyny sohvalle lojumaan. Aleksi ja Joonas tuijotti mua toiselta sohvalta.

"Miks sä et kertonu meille mitään.." Joonas sanoi
"Um.." sanoin
"Oikeesti, erosta pääsee yli, mutta ei tällä tavalla.." Aleksi sanoi
"Älä, kukaan ei välitä musta.." sanoin
"Ai ei välitä? Miks me sit ollaan tässä?" Joonas kysyi
"Tai mä, mä en unohda koskaan mitä sä teit mulle, mut voin joskus antaa anteeks.." Aleksi sanoi
"Umm.." önähdin, mikä sai Aleksin siirtymään mun viereen
"Ystäviä?" Aleksi kysyi
"Ehkä.." sanoin

Jotenkin mun lopulta onnistu päästä istumaan ja halaamaan Aleksia, vedin tuon tuoksua mun keuhkoihin, ehkä Aleksi teki samoin.

"Jos sä haluut jään yöks, tai sit Joonas.." Aleksi sanoi
"Me ei jätetä sua yksin tän jälkeen.." Joonas sanoi
"Ei tarvi, en yritä uudestaan.." sanoin hiljaa
"Älä yritä, vai haluutko Tommin mieluummin?" Aleksi kysyi

En vastannu mitään, lopulta Aleksi lähti keittiöön soittamaan jollekkin.

"Olli hei, susta välitetään kyllä, mut tilanne kuumeni liikaa.." Joonas sanoi
"Miks me muuten ois tultu?" Joonas kysyi
"Tommi on tulossa, Niko ja Joel menee teille.." Aleksi sanoi

Nukahdin jossain kohtaa, havahduin kun Tommi istu nojatuoliin ja päästi Aleksin ja Joonaksen lähtemään.

"Jutellaan aamulla lisää.." Tommi sanoi

Aleksi:

Se mitä Olli oli yrittäny huolestutti, isä ei täysin ymmärtäny mun huolta, äiti oli toista maata.

Hiljalleen meidän välit korjaantu ja pystyttiin jatkamaan bändi juttuja, hiljalleen voitiin vaihtaa muutamia juttuja kahdestaan, ennen jonkun piti olla vähintään samassa tilassa.

Suhde asioissa en luottanu enää Olliin, joten se sai musta enää ystävän, jonka tunsin kun omat taskut. En vaan voinu enää jatkaa, kaikki oli ohi.

Itseasiassa mulla oli jo kundi kiikarissa ja oltiin käyty ulkona, hyvä puoli oli se että sekin asu Vihdissä joten kukaan muu ei tienny siitä.

... ... ...

Sinne meni Oleksi </3 :'(

Ja sori toi ylilyönti Ollin kohdalla, oisin voinu kääntää ton toisellakin tapaa!

715 sanaa!

2! :o

En sanonu missään kohtaa millon julkasen tän vikan osan, teitä yökeikkujoita kuitenkin on, joten olkaa hyvät!

Ehkä mä nyt tuun mun piilosta pois ja kestän mahdolliset haukut jos niitä tulee :o

Ps. tää kirja loppuu huomenna, jos oon laskenu kaikki oikein ;)