Opeta mut Elämään || Niko & Joel || + Minna

34. Poliisi täällä avaa ovi!

Minna:

"Minsku herää." Havahdun ääneen. Katson viereeni jossa Linnea istuu.

"Lähetään käymään äidillä mulla on sille asiaa. Lyydia ja Matiaskin tulee" Linsku kertoo. Mutisen väsyneenä jotain.

"Iha just. Sähän et oo muuten tavannukkaa vielä matiasta." Sanon väsyneenä.

"Nii en" tuo sanoo selkeesti innoissaan. Nousen istumaan ja hieron silmiäni. Ulkona on jo valosaa mitähän kellokin on.

"Mitä kello" kysyn tuolta.

"Puol yks" linnea naurahtaa. Naurahan itekkin.

"No mut lähetään porvooseen ajaa kuitenki melkee tunti." Sanon ja nousen ylös. Kävelemme olkkariin jossa allu nukkuu vieläkin patjallaan ja lyydia istuu sohvalla väsyneenä. Niko on ilmeisesti keittiössä juomassa kahvia.

"Munhan pitää kohta hankkii isompi kämppä että kaikki mahtuu sinne" nauran. Lyydia naurahtaa.

"No mut lähetään sinne porvooseen napataan masa matkalla." Sanon lyydialle. En kyl välttämättä haluis lähtee mut no vähän pakko tai en mä haluu että linnea menee yksin sinne.

"Okei." Lyydi haukottelee ja nousee ylös.

"Te voitte allun kaa jäädä tänne tai jos lähdette nii lukitkaa ovi." Ohjeistan nikolle keittiön ovelta. Tuo vain nyökkää. Menen eteiseen pukemaan kenkiä niinkuin lyydia ja linneakin ja pian lähdemme ulos ja mun autolle.

"Mä voin ajaa" Lyydia sanoo. Avaan auton ovet ja heitän tuolle avaimet. Menen takapenkille Linnean kanssa. Masa saa mennä etupenkille.
Lyydia starttaa auton ja lähtee ajamaan eka matiaksen luo.

"Moi" Matias sanoo ja hyppää etupenkille.

"Kuka-" matias aloittaa.

"Linnea. Masa sä oot missannu aika paljo ja sit unohettii vaa kertoo ja blaa blaa" Keskeytän tuon. Brunen miehen ilme on niin hämmentyny kuin vaan voi olla.

"Nii että mitä" matias saa ulos suustaan. Rupeemme vain nauramaan.

"Ihan helvetin pitkä tarina. Lyydia starttaa auto" naurahan ja lyydia tottelee ja lähtee ajaa porvooseen. Selitän kaiken Linneasta matiakselle matkan aikana.
Saan juuri kerrottua kaiken kun pääsemme perille.

"Ookeii" Matias sanoo ja nyökyttelee päätään. Lyydia parkkeeraa auton kerrostalon eteen.

"Vieläki sama vanha kerrostalo" Linnea naurahtaa. Hymähdän. Tää paikka on ku helvetti. Linnea ei edes tiedä kaikkea. En tiiä onko se hyvä vai huono.

"No mut mennää" Lyydia sanoo. Matias lähtee aika innoissaan kävelee tai melkein hyppimään oikeeta ala ovee kohti. Voisimpa itekki olla iloinen tänne tulosta.
Lyydia avaa ala oven ja menemme kaikki sisälle. Minä viimeiseneä koska minua nyt varmasti vähiten kiinnostaa olla täällä. Matias koputtaa oikeeseen oveen ja pian Laura tulee avaa oven.

"Hei mitä te täällä. Hetkonen. Linnea?! Mut mitäh" Tuo sanoo yllättyneenä.

"Yllätyys." Linnea naurahtaa. Laura halaa kaikkia noita kolmea ja menemme sisälle.
Ei yllätä ettei tuo huomioi mua. Nuo menevät keittiöön itse jään oman huoneeni kohdalle aikeissa mennä sinne.

"Tässä on Eero mun mies." Äiti esittelee jonkun keittiössä ilmeisesti vittu tuon miehen. Käännyn katsomaan keittiöön.

"Moi" matala mies ääni sanoo. Ei helvetti. Ei. Ei se voi.

"Me tavattiin ekan kerron reilu 8 vuotta sit." Laura kertoo. Ei vitun vittu. Mies katsoo minua suoraan sieluun. Menen ihan kalpeaksi. Ei tuo voi olla se sama. Niitä oli kyl nii saatanan monta mut tuo oli viimesin ja pahin.

"Minnaa." Mies sanoo virnistäen ja nousee ylös. Tuo tulee lähemmäs minua. Ja laittaa käden olkapäälleni.

"Älä vittu koske muhun saatanan raiskari" ärähdän ja suorastaan revin tuon käden irti musta. Kaikki ovat kääntäneet katseensa meihin päin.

"Käytös tavat! Sä et puhu mun miehestä tolleen!"  Laura huutaa. Voi kun hänki tietäis kaiken. Ihan kaiken..

"Mä voin jutella minnalle" eero virnistää minulle ja tönäsee minut huoneeseeni lukiten oven perässään. Joo siinä on lukko. En hengitä enää melkein ollankaan tuon tullessaan lähemmäs.

"Älä.." kuiskaan paniikissa kun tuo rupee hipelöimään kehoani.

"Shh se sattuu vähemmän kuhan et vastustele." Tuo kuiskaa matalalla äänellä korvaani ja tunkee kätensä paitani alla. Hyi vittu ei..
Onneksi ovelta kuuluu koputus jolloin tuo ottaa kätensä irti minusta hetkeksi. Mutta työntää minut seinää vasten laittaen kätensä kaulalleni kuristaen minua pikku hiljaa.

"Et sano sanaakaan." Tuo ärähtää hiljaa.

"Poliisi täällä avaa ovi!" Kuuluu ääni oven takaa. Mitä helvettiä.. okei tuo on ihan helvetin huono juttu.. Eero tai kuka lie olikaan kaivaa pistoolin jossain ja painaa sen otsaani vasten. Kyyneleet alkavat vuotaa tiuhaan tahtiin ja hengitykseni tiheentyä jos se enää on ees mahdollista. Aikooko tuo oikeesti tappaa minut. No ei siinä..
Pian kuuluu kauhee räsähdys ja ovi aukee. Nuo murti lukon.

"Ette tuu lähemmäs." Edessäni seisova mies huutaa ja painaa pistoolia kovempaa otsaani.

"Pudota ase!" Toinen poliiseista huutaa ja kaivaa oman aseensa. Eero päästää irti minusta ja heittää pistoolin maahan. Hetken jo luulen että pelastyin mut pian tuo lyö minua suoraan päähän. Pääni pamahtaa seinään ja putoan maahan.
Poliisit juoksevat eeron luo ja laittavat tuon käsirautoihin. Nuo lähtee pois jonka jälkeen Lyydia juoksee huoneeseen. Tuo kyykistyy viereeni ja vetää haliin. Purskahdan vain itkemään tuon olkapäätä vasten. Itken kaiken ulos en edes huomaa että siirryimme sängylleni istumaan. Istun tuon sylissä puoliks ja lyydia silittää selkääni. Kyyneleet loppuivat ihan hetki sitten mut tasaan kuitenki hengitystäni.

"M-mistä sä tiesit soittaa poliisit?.." kysyn hiljaa.

"Kyl mä ny huomasin miten sua ahdisti kun se tuli sun lähelle nii arvasin heti mitä tapahtuu ku luin sillon joskus sub päivä kirjaa. Sit selitin nopeasti äidille kaiken. Anteeks en kysyny lupaa ja nyt se on ihan hajalla." Lyydia kertoo. Äidille.. kaiken..

"Oikein sille.." kuiskaan tyytyväisenä. Se hajotti mut nii nyt oli mun vuoro kostaa. Kuulen pienten tassujen tepastelua. Miten voinkaan unohtaa. Oliivi. Onneksi sänkyni on tarpeeksi matala että tuo pääsee hyppäämään siihen. Onhan hän jo tosi vanha.

"Vanha rouvva" sanon hiljaa ja nostan kisun syliini.

"Miten sä vielä oot elossa 1. Tuon saatanan mulkun hoidossa ja 2. Ikäs puolesta" kyselen oliivilta ihan ku se vois vastata.

---------------

Masentavaa.

Sanoja: 888