15. En lupaa mitään..

24 5 2
                                    

Minna:

Mikä mussa on vikana miks en voi olla vaa normaali..
Olin hetki sitten lähtenyt pöydästä ja tullu vessaan. Seison vain paikoillani tuijjottaen linkkuveistä jonka olin taskustani löytäny. nyt kuhan kukaan ei tulisi tänne nii kaikki ois hyvin. Painan tuon veitsen rannettani vasten. Samassa kuulen oven avautuvan. Säikähän tuota ja vetäsen veitsellä vahingossa vähän liian syvän viillon. Inahan kivusta ja samalla kyynelten valuessa poskilleni.
Käännän katseen ovelle ja piillotan käteni selän taakse.

"Sinähän sä oot. Onks kaikki hyvin" Lyydia kysyy huolestuneesti. Pudistan päätäni. Tuo tulee eteeni.

"Mikä on?" Blondi kysyy. Huokasen syvään ja näytän vasenta kättäni jossa on syvä viilto. Lyydia ottaa hellästi kädestäni kiinni ja kattoo viiltoa järkyttyneenä.

"Miks.. miks sä teit tän?.." tuo kuiskaa. Käännän katseen pois tuosta ja pysyn hiljaa.

"Millä tää on tehty?.." lyydia kysyy. Nostan toisessa kädessäni olevaa linkku veistä. Pidän siitä kuitenki toukasti kiinni.

"Mä otan tän käykö." Lyydi sanoo ja ottaa varovasti siitä kiinni. Hellitän otettani linkku veitsestä jonka jälkeen tuo ottaa sen ja laittaa laukkuunsa. Hän kaivaa sieltä puhdistus ainetta ja sideharsoa. Tuo nappaa paperia ja kaataa puhdistus ainetta siihen.

"Tää saattaa vähä kirvellä" lyydia varottaa ja painaa paperia käteeni. Puristan silmät tiukasti kiinni kivusta. Kyynel vierähtää poskelleni.

"Kestä vielä iha pieni hetki" lyydia kannustaa. Tuo heittää paperin roskiin ja laittaa ranteeni ympärille sideharsoa.

"Näin. Lupaa ettet satuta ittees enää" lyydia sanoo lempeästi ja pitää käsistäni kiinni samalla katsoen suoraan silmiini.

"En lupaa mitään.." kuiskaan hiljaa ja käännän katseeni maahan.

"Rakas." Tuo sanoo hiljaa ja pyyhkii peukalollaan kyyneleen pois poskeltani jättäen kätensä siihen. Nojaudun tuon rintaa vasten ja tuo vetää minut puoliksi syliinsä pitäen käsiään tiukasti ympärilläni. Suljen silmäni. Tässä on hyvä olla.

"Lähdetäänkö ennen ku sä nukahat siihe." Lyydia kysyy. Nyökkään ja mutisen vain vastaukseksi. Nousemme ylös lattialta ja poistumme vessasta.

"Me ruvetaan lähtee." Lyydia sanoo tommille joka istui pöydän ääressä.

"Juu. Toi yks sammu." Tommi sanoo viitaten matiakseen. Tommi kääntää katseensa minuun. Tuon ilme kysyy onko minulla kaikki hyvin. Nyökkään ja väännän varovaisen hymyn hyylilleni.

"Matias nyt vittu ylös nii lähetää." Lyydia sanoo ja ravistaa tuota. Matias vain mutisee.

"Mä voin heittää sen sit nikolle etteks te oo menossa sinne?" Tommi sanoo ja heittää kysymyksen perään.

"Oikeesti kiitos ja joo ollaan menossa" lyydia vastaa.

"Juu ei mitää. Pitää heittää niko ja joelki sit sinne." Brune sanoo.

"No mut kiitos. Moikka" lyydia sanoo jonka jälkeen lähdemme kohti nikon kämppää.

------------

Itkin varma puolet ajasta ku kirjotin tätä mut no voi voi ei voi mitää.

Sanoja: 404

Opeta mut Elämään || Niko & Joel || + MinnaUnde poveștirile trăiesc. Descoperă acum