Minna:
Oon ollu yllättävän pirteä viimeaikoina. Tuntuu kauheen nuorelle jälleen punasilla hiuksilla. Viimeks mulla oli punaset hiukset ennen linnean kuolemaa.
"Lähetäänkö käymään siel lahdessa" lyydia herättää minut ajatus maailmastani.
"Ainiin joo lähetään" sanon ja nousen ylös sängyltäni.
Laitoin kengät jalkaan ja lähdin ulos. Siellä oli kuitenkin sen verran lämmintä jo etten takkia tarvinnut.Time skip.
Saavuimme juuri lahteen auroran talolle. En ole sit käynyt täällä sen kuoleman jälkeen. Avaan oven ja pian minua vastassa onkin jo pikku kissa taino pieni ja pieni.
"No moooiiiii lucii etkö oo saanu tarpeeks huomiooo." Lässytän tuolle kun tuo hyppii päälleni.
"Tässä on Lucifer" kerron lyydialle joka sulkee oven perässään. Jätän kengät ja takin eteiseen jonka jälkeen lähden keittiöön päin.
"Moi" sanon rasmukselle.
"Moro. " tuo vastaa ja nousee tuolilta halaamaan minua.
"Mitenkäs sulla on menny" kysyn tuolta ja irrottaudun halista.
"No jaa eipä tässä mitää. Noi punaset hiukset sopii sulle" Rasse vastaa. Hänestä kyllä näki että jokin oli vialla.
Tuo taisi huomata huolestuneen ilmeeni ja jatkoi."Mulla on ihan helvetin kova ikävä Raaraata." Rasmus sanoo ja nojautuu olkapäähäni. Hupparini kastuu pikkusen mut ei sillä mitää väliä oo.
"Shh. Ei mitään hätää. Mullakin on sitä ikävä." Lohdutan ja vedän tuon haliin.
Halasimme siinä varmaan 5 minuuttia.
"Kiitos" tuo kuiskaa ja irtautuu halista pyyhkien kyyneliä pois.
"Ei sun tarvii kiittää" vastaan hymyillen.
"Ainiin mulla oli matka seuraa mut se nyt jäi jonnekkin" naurahan. Rasmuskin naurahtaa.
"Lyydiaa mihi sä jäit" huhuilen ja lähden takaisin eteistä päin.
"Tuli kisu ongelma." Tuo lässyttää eteisestä. Kurkkaan sinne ja nään tuon istumassa maassa Lucifer sylissä.
"No voi katastrofi" naurahan. Kaivan puhelimen taskusta ja napsasen noista kahesta kuvan. Rasse tulee katsomaan mitä tapahtuu. Tuo naurahtaa.
"Moi" lyydia sanoo lattialta.
"Hei" rasmus vastaa ja nyökkää.
Siinä meni ssit hetki ennen ku ruvettiin tekee jotain järkevää.
"Elikkäs tää pitäs tyhjentää oikeestaan kokonaan paitsi kalusteet voi jättää ellei oo jotain mitä haluu välttämättä viedä. Ja kaikki Autotallissa on iha vapaata riistaa mä en nimittäin tarvii sieltä mitään ihan vaa vinkkinä vielä siellä on raaraan moottoripyörä." Rasmus kertoo. Silmäni suurenevat varmaan lautasen kokoisiksi kuullessani moottoripyörästä.
"Mä otan sen" sanon samantien.
"Nii mä arvelin" rasmus naurahtaa.
"No mut sit hommiin" tuo jatkaa ja rupee kattoo tavaroita. Lyydia päätti jäädä luciferin kanssa sohvalle etteivät oo tiellä. Itse suuntaan ekana makuuhuoneeseen. Eka asia mitä sieltä haluun on parit auroran hupparit. Avaan vaatekaapin ja nappaan sieltä yhen hupparin. Haistan heti sitä, se tuoksuu ihan auroralle. Kyyneleet nousee samantien silmiini. Hitto mulla on sitä ikävä. Otan pari hupparia ja laitan ne toiseen. kassiin jotka olin raahannut mukaani.
Keräsin jotain yksittäisiä tavaroita sieltä täältä mitä halusin mukaani. Oli vähän kaikkee kuten yks auroran lempi kyttilä, Sellanen kissa patsas, ja yhet verhot koska miks ei ja paljon muutaki."Mä alan kyl olla ready." Sanon ja katselen vielä ympärilleni.
"Hei täällä on vielä yks muki jonka aurora halus antaa sulle synttärilahjaks" rasmus sanoo ja ottaa keittiön kaapista muin ja ojentaa sen mulle. Kyyneleet valuvat poskilleni kun katson mukia. Siinä on kuva minusta ja auroorasta istumassa kalliolla.
"Kiitos" kuiskaan ja pyyhin kyyneleitä poskiltani.
"Älä mua kiitä" rasmus sanoo lempeästi. Hymähdän vain.
"Otetaanko me muuten nyt sit lucifer mukaan vai?" Kysyn ja haitan muin kassiin vaatteiden keskelle ettei se säry.
"Ihan miten vaan" rasmus vastaa hymyillen.
" No sit se varmaan lähtee mukaan" hymähdän ja kaivan kolmannen kassin ja kerään tällä kertaa sinne luciferin tavaroita.
"Noni eiköhän nyt oo kaikki. Kiitos kaikesta" sanon ja kiitän rasmusta.
"Ei sun tarvii mistään kiittää" rasmus hymyilee. Hymähän vain.
"Lyydia eiköhän lähetä napataan lucifer mukaan." Huokkaan tuolle. Saan olkkarista myöntävän vastauksen.
"No mut heippa" sanon haikeasti ja katson vielä ympärille. Menen eteiseen ja laitan kengät jalkaan. Pian lyydia tulee myös laittaa kenkiä. Nappaan vielä naulakosta luciferin valjaat ja laitan ne sille. Ojennan lyydialle kaks kassia kun ite otan yhen niin voin mutää hihnasta kiinni.
"Heippa" sanon vielä rasmukselle.
"Moido" tuo huikkaa jostain. Kävelemme ulos ja lähdemme takaisin kotiin päin. Tulisimme hakemaan vielä myöhemmin sen moottoripyörän.
----------
Tää tarina ei mee oikee yhtää eteen päin mut voi voi.
Sanoja 656
ŞİMDİ OKUDUĞUN
Opeta mut Elämään || Niko & Joel || + Minna
Hayran KurguValmis✅ Tää on jatko-osa kirjalle Pahoinvoiva sukupolvi || Niko Moilanen & Reader joten kannattaa käydä lukee se eka sillä tää jatkuu aika lailla siitä mihin edellinen jäi. Aloitettu: 2.1. 2024 Lopetettu: 10.6. 2024 Kaksi särkynyttä ihmistä. Toinen...