I'll Be With You | N.H

Part 21

*Angelan näkökulma*

Istuimme Martinan ja Nathalien kanssa juuri kahvilassa. Olimme kiertäneet koko ostoskeskuksen läpi ja kieltämättä monta kassillista tavaraa tarttui mukaan. Olemme olleet makutuomareita toisillemme ja olen lähentynyt todella paljon Nathalien ja Martinan kanssa. Nathalien olen tuntenut todella monta vuotta ja hän on kuin paras ystäväni. Täysin erilainen, kuin Vanessa. Tähän tyttöön oikeasti luotan ja tiedän, että hänellä ei ole taka-ajatuksia. Hän on täysin umpi rakastunut Zayniin. On myös hyvä, että olemme lähentyneet Martinan kanssa, koska hän on oikeasti todella mukava, tulevan pikkuveljeni tai -siskoni äiti, sekä tekee isäni onnelliseksi, mikä on minulle tärkeintä. Kunhan isä on onnellinen, niin minäkin olen. 

"Onks vauvasta mitään uutisia?" kysyin hörpäten hieman kahviani.

"On, aika paljonkin. Se on terve ja hyvän kokoinen ollakseen jo 4 kuukautta vanha", Martina kertoi. Siitäkin on jo niin kauan aikaa. Tuntuu, että vastahan he siitä saivat tietää.

"Onks sieltä tulos kumpi?" jatkoin kyselyä.

"Ette sitten kerro vielä kenellekkään, muuta sä saat pienen siskon", Martina sanoi hymyillen. Tunsin sydämeni särkyvän. Minulla ei ole koskaan ennen ollut sisaruksia, kunnes sain tietää, että Liam on veljeni ja nyt, että saan siskon. Nousin halaamaan Martinaa. 

"Musta on niin outoo miettii, et vielä ennen tätä kiertuetta olin ainoo lapsi, ja nyt mulla on velipuoli ja kohta siskopuoli", sanoin. Martina kaivoi laukkuaan ja ojensi minulle kuvan. Se oli ultraäänikuva siskostani. Hän näyttää jo vauvalta. En malta odottaa hänen syntymistä. Tosin en tule näkemään häntä yhtä paljon, kuin jos olisin vielä 17. Tosin huomenna tämä tyttö täyttää 18 ja Louis tulee saamaan niin kuonoonsa. 

"Nyt pojat paikka, teistä on pakko saada kuvat, tää on mun eka työkeikka ja haluun osottaa olevani tän arvonen. Mä haluun olla valokuvaaja ja perustaa oman liikkeen", sanoin pojille, jotka kirjaimellisesti hyppivät pitkin seiniä. "Nyt joka ikinen jalat tohon lattiaan, niinkun olis jo!". Jokainen poika pysähtyi, kuin seinään. Sain räpsittyä ne muutamat kuvat heistä, ennen kuin VIP-liput saaneet kymmenen ihmistä saapuisi. Nappasin kameran käteeni ja laitoin suojat siihen ja laukkuun sen. Sen jälkeen jalusta kasaan ja samaan laukkuun. Sammutin lisävalot, jotka minulle kannettiin ja laitoin kameralaukun kiinni. Nostin pääni ja huomasin fanien jo tulleen. Kaksi heistä käveli vanhan miehen kanssa luokseni. Tuo mies näyttää harvinaisen tutulta.

"Hei Angela, tässä ovat lapsenlapseni Laura ja Paige. Sanokaa tytöt hei Angelalle. Hän on valokuvaaja ja Niall Horanin tyttöystävä", vanha mies sanoi. Hänhän on se valokuvaaja. 

"Hei tytöt, mennäänkö kattoon poikia?" kysyin hymyillen tytöiltä. Toinen näytti noin 6-vuotiaalta ja toinen ehkä 4-vuotiaalta. Suloisia. Kävelimme huoneeseen, jossa loput fanit roikkuivatkin pojissa. Kaksi noin 16-vuotiasta olivat kiinni Niallin kaulassa. Kun Niall huomasi minut, hänen kasvoilleen ilmestyi normaaliakin leveämpi hymy. Kävelin tyttöjen kanssa Niallin ja muiden luokse. 

"Moi, mulla olis tässä kaks sun fania", sanoin Niallille, joka siirsi isompia tyttöjä kaulastaan ja tuli viereeni kahden pienemmän luokse. "Tässä on Laura ja Paige. Ne on sen valokuvaajan, jonka luona me käytiin tänää, lapsenlapsia".

"Moikka tytöt, oliko hyvä keikka?" Niall kysyi. Tytöt nyökkäsivät ujosti. Niall kyykistyi heidän tasolleen. Tytöt ojensivat ujosti lehdet Niallia kohti. Niall kirjoitti niihin nimmarinsa ja halasi molempia tyttöjä. Hän myös pyysi Harryä ottamaan yhteiskuvan itselleen heidän kanssaan. Tytöt tulivat myös halaamaan minua, joka yllätti minut suuresti. 

"Me taidetaan nyt lähteä kotiin. Oli kiva tavata ja onnea sulle sun uralle, olet taitava tyttö", vanha mies sanoi. Tytöt lähtivät vilkutellen kohti ovia.