A/U: HUOMIO!!
Mä en kirjota yksityiskohtaisesti sitten N & A :n makuuhuone elämää, joten jos jotain siihen liittyen tapahtu, (vink vink tän luvun loppu) niin, en oo siitä välttämättä etukäteen ilmottanu. Pliis ei siitä kauheesti valistusta, mut ei kuulu mun mukavuusalueen sisälle.
----
*Angelan näkökulma*
Pallo liikkuu kohti maalia. Yksi pelaajista potkaisee pallon maaliin. Tulee maali. Kaikki muut hurraavat ja pomppivat, mukaan lukien kaikki pojat, jotka ovat kokoontuneet Niallille katsomaan jalkapallopeliä. Kuuluu kauhea huuto. Mitä minä teen? Istun ja tuijotan puutarhalehteä. Miten minusta jotenkin tuntuu, että tämä ei ole kaikista maailman fiksuin vaihtoehto. Kohta taas istuttiin kaikki nätisti rivissä sohvalla. Peliä oli muutama minuutti jäljellä. En tiedä miksi, mutta aloin jostain syystä tuntea kuvottavaa oloa noin muutama minuutti sitten. Nappasin pöydältä pullon vettä, avasin sen ja kulautin hieman kurkusta alas. Istuin takaisin sohvan reunalle ja tällä kertaa huono olo tuli voimakkaampana ja nousin ylös suunnaten vessaan. Toivottavasti tämä ei ole sitä mitä luulen.
*Nathalien näkökulma*
"Onks meijän pakko?" Zayn aneli roikkuen jalassani. Herranen aika, mies on jo aikuinen ja roikkuu jalassa kuin lapsi.
"On. Sä lupasit mennä kattoon sitä peliä ja mä meen jutteleen Angelan kans mukavia", sanoin Zaynille. Zayn nousi ylös lattialta ja laittoi kengät jalkaansa. Nappasin laukkuni ja Zayn autonavaimet ja lähdimme ulos ovesta.
Koputin muutaman kerran oveen ja sen takaa paljastui Angela.
"Moi, tulkaa sisään", hän sanoi innoissaan.
"Te ootteki asettunu tänne asuun. Eiks teijän pitäny muuttaa siihen toiseen taloon?" kysyin ottaen kengät pois. Kävelin Angelan perässä keittiöön.
"Juu, mut päätettiin, et ollaan tääl vähä pitempään ja ootetaan rauhassa, et kaikki on siel talos valmista. Ollaankin tänää viel menos kattoon sitä", Angela sanoi innoissaan. Hän istui keittiön pöytään lukemaan lehteään ja juomaan kahviaan. Istuin häntä vasta päätä.
"Angela..".
"Juu".
"Muistatko mistä me sillon keikkabussis juteltiin, ennen ku pojat keskeytti meijät?" kysyin varovasti. Nainen nyökkäsi nopeasti ja sulki edessään olevan lehden.
"Muistan. No kerro", Angela aloitti.
"Mä sain varmuuden asiaan eilen. Mä en oota lasta. Luojan kiitos", sanoin huokaisten. Angela alkoi hymyillä merkittävästi.
"Niipä, luojan kiitos. Mitään rääkyviä kakaroita ei kyl just nyt tähän tarvita", Angela sanoi ja purskahdimme molemmat kuuluvaan nauruun.
"Prinsessa, tää peli alkaa, tuutteko kattoon?" kuului Niallin huuto olohuoneesta. Angela käveli yhden pöydistä luokse, nappasi kaksi kulhoa, isomman sinisen ja hieman pienemmän punaisen mukaansa.
"Otatko ton korin tosta ja sit ton vihreen kulhon ja tuot tänne?" Angela kysyi lähtien olohuoneeseen. Kävelin korin luo, jossa näinkin paljon kaikenlaisia virvokkeita. Vihreä kulho oli täynnä karkkia. Otin ne matkaani ja suuntasin olohuoneeseen muiden seuraksi. Laskin korin maahan ja kulhon pöydälle, jonka jälkeen siirryin Zaynin ja Liamin väliin sohvalle.
Muutama minuutti peliaikaa jäljellä. Katselin ympärilleni. Kaikki muut tuijottivat peliä, paitsi Angela, joka näytti hieman kalpealta. Yhtäkkiä hän nousi ylös ja suuntasi yläkertaan.
YOU ARE READING
I'll Be With You | N.H
Fanfiction(Niall Horan, Finnish) Angela Edwards on 19-vuotias tyttö, jolla on elämä edessä, kunnes hänen isänsä pakottaa tytön mukaan maailman kuulun One Directionin maailmankiertueelle. Mitä käy, kun ystävyys yhden kanssa muuttuu syvemmäksi ja toisesta palja...