Vain kesäromanssi? (5sos fanfic, in Finnish)

Päivä kymmenen - "Mä rakastan sua"

Päivä kymmenen

Lauantai 13.6. Olin koko koulupäivän aivan tärinöissä. En millään olisi jaksanut odottaa enää Ashtonin viestiä 'treffeistämme'. Haluaisin tietää minne menemme, mitä teemme, mitä puen päälleni. Toivon hartaasti Ashtonin keksineen jotain muutakin kuin vain 'elokuvaan ja syömään' -treffit. Ne tuntuivat olevan kuolettavan tylsiä. Mutta jos katsoisimme elokuvaa ja söisimme, niin toivottavasti tekisimme sen jotenkin erillailla kuin yleensä. Vaikka menisimme rannalle ja katsoisimme elokuvaa tietokoneelta syöden pitsaa samalla. Anyway, en saanut treffejä mielestäni. Joen opetus, yhteiset tehtävät ja keskustelut menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Katsoin puhelintani noin kolmenkymmenen sekunnin välein ja masennuin entistä enemmän joka kerta koska 1. kello ei liikkunut eteenpäin kuin vain minuutin aina välillä, vaikka tuntui kymmeneltä minuutilta 2. Ashton ei ollut laittanut viestiä.

Tauolla Joe tuli luokseni, kun olin jäänyt yksin luokan eteen penkille istumaan. Muut olivat menneet kahvilaan hakemaan ruokaa ja juotavaa.

"Liz sanoi, että oli jokupäivä lukkiutunut huoneeseesi. Olit ilmeisesti itkenyt. Onko kaikki hyvin?", Joe kysyi. En ollut tajunnut Lizin huomanneen asiaa, saati sitten ollut niin hyvä kaveri Joen kanssa, että voisi juoruta asiasta tälle.

"Öh, uskoisin", vastasin väkinäisesti hymyillen.

"Ongelmia Suomessa?".

"Niinkin voisi sanoa", sanoin ja huokaisin syvään.

"Olisi mukava tietää", Joe sanoi oltuaan hetken hiljaa. Selitin hänelle koko jutun, vaikken tiedä miksi. Mitä hän silä tiedolla tekee? Kerroin hänelle myös Ashtonista ja siitä mitä tunnen häntä kohtaan, mitä Luke sanoi meistä ja kuinka tärkeäksi hän on tullut näinkin lyhyessä ajassa.

"En pysty kuvittelemaan enää elämää ilman häntä", sanoin viimein ja käänsin katseeni lattiaan.

Joe oli hiljaa pitkään. En tiedä mitä hän ajatteli, enkä tiedä oliskinko edes halunnut tietää.

"Mitä sitten kun sä lähdet?", Joe kysyi vakavasti.

"Ashton sanoi, että katsotaan sitä sitten. Mutta rehellisesti sanoen varmaan itken koko lennon takasin suomeen. Kotona lukittaudun omaan huoneeseen, itken, meen we<3it:iin ja tumblr:iin, itken lisää, katon youtubesta niitten videoita, itken taas vähän ja vähitellen kun pääsen yli, oon silti heikko ja palaan Olavin kanssa takasin yhteen ja teen elämäni suurimman virheen", vastasin rehellisesti.

"Sun pitää miettiä uudestaan ja juttele Ashtonin kanssa. Tiedän Ashtonin jotenkuten, mutta uskon teidän kyllä olevan sopiva pari", Joe sanoi vielä hymyillen, nousi ja lähti kohti kahvilaa itsekkin.

"Kiitos", kuiskasin oikeastaan vain itselleni. Sitten puhelimeni piippasi. Hyppäsin varmaan metrin ilmaan, kun säikähdin niin paljon. Katsoin viestin lähettäjän, mutta petyin sen olevan Jamie. Hän kysyi missä olin ja pyysi minua tulemaan kahvilaan. Huokaisin ja nousin ylös penkiltä ja lähdin tallustelemaan kohti kahvilaa.

***

Istuimme koulun jälkeen porukalla koulun pihalla olevan suuren puun alla varjossa. Juttelimme niitä näitä ja kaikilla oli mukavaa, minullakin. Kunnes puhelimeni soi. Olavi soittaa taas kerran.

"Pitäiskö sun vastata sille?", Tobias kysyi.

"Jos sun tyttöystävä olis pettäny sua sun parhaan kaverin kanssa, vastaisitko sä?", Tiffney kysyy. Kyllä, koko 'pieni' porukkamme tietää Olavista ja Sofiasta. Ei sitä oikein pystynyt salailemaankaan.

"Mun tyttöystävä on pettänyt mua mun parhaan kaverin kanssa, kun mä oon ollut täällä. Mutta mä rakastan sitä silti. En vaan pysty päästää sitä käsistäni", Tobias sanoo haikeasti.