Vain kesäromanssi? (5sos fanfic, in Finnish)

Päivä yksi - Lähtö

Päivä yksi.

Torstai 4.6. 05.34 Astun lentokentän ovista sisään ja suuntan kohti paikkaa lähtöselvityksen läheisyydessä, jossa minun piti nähdä muu kielimatka porukkani. Vanhempani kävelevät ylväinä perässäni. Nään nuoren miehen pitävän kylttiä ilmassa jossa lukee 'Kielimatka Australiaan 4.6 - 4.7.2011 ". Mies oli ehkä noin kahdenkymmenenviiden, kapeakasvoinen, tummilla hiuksilla, sinisen sävyisillä silmillä ja treenatulla kropalla varustettu aika kuuma pakkaus. Hän muistutti hieman Olavia. Tiedän, että pystyn totetuttamaan hänen antaman tehtävän. Silti, ajatellessani sitä, pelkään ehkä hieman. Mitä jos se vaikuttaa suhteeseemme.

Ajattelen sunnuntai iltaa, jolloin olimme porukalla minun luonani. Juttelimme ja mietimme miten pitäisimme yhteyttä mahdollisimman hyvin. Vanhempani eivät olleet suostuneet netin käyttööni Australiassa ollessani, vaikka kuinka yritin kääntää heidän päänsä. Heidän mielestään minun pitäisi tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita, eikä pitää vanhoihin yhteyttä. Muutenkaan porukkani eivät ole olleet kamalan innoissaan kaverivalinnoistani. Varsinkin Olavin suhteen he ovat olleet erityisen hankalia. En ymmärrä miksi. Olavi ja minä olemme täydellinen pari. Kummatkin rikkaista perheistä, me haaveilemme samoista asioista ja molemmat ovat hyvän näköisiä. Mitä muuta voisi toivoa? Minä en ainakaan tiedä mitään. 

Vihamieheni sanovat minua pinnalliseksi pikku possuksi, jonka vanhemmat maksavat kaiken. En ole koskaan välittänyt siitä, mitä muut sanoo, mutta tämä on aivan totta. Vanhempani maksavat minulle kaiken ja olen pinnallinen. Ja useinmiten ajattelen vain materiaalista hyvää. Minusta siinä ei ole mitään väärää, mutta ilmeisesti muista on. Tosin niinkuin sanoin, en välitä mitä muut minusta ajattelevat. 

Sunnuntaina illalla, kun saimme ratkaistua netti ongelmamme (laitoin sähköpostia isäntäperheeseeni ja he sanoivat heidän omistavan wifin), päätimme pelata pullonpyöritystä. Mitä kaikkia tehtäviä jouduimmekaan tekemään. En halua edes ajatella. Yksi kuitenkin jäi mietityttämään minua. Olavi käski minun vietellä joku paikallinen Australiassa, viettää hänen kanssaan kesäromanssi ja jättää poika sitten kylmäverisesti lähtiessäni suomeen. En tiedä miksi minua huolettaa. Tottakai pystyn saamaan kenet tahansa ja saada hänet ihastumaan itseeni, se ei olisi mikään ongelma. Mutta miksi Olavi haluaa minun olla muiden kanssa? Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että se vahvistaa suhdettamme ja minähän en jätä pullonpyörityksessä tehtäviä tekemättä. Se on täysin selvä.

Kun pääsin miehen luokse, sinne oli kerääntynyt muitakin teini-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Pojat olivat suoraan sanottuna hirveitä, onneksi pullonpyöritys tehtävässä ei pitänyt heistä ketään yrittää. Osa tytöistä oli jo porukoissa ja hihittelivät minulle, koska tulin muutaman minuutin myöhässä (minua se ei haittaa, koska mieluummin näyttäydyn kauniina myöhässä kuin rumana ajoissa). Mies tuli minun luokseni ja alkoi kysellä vanhemmiltani jotain. Itse kaivoin puhelimen taskustani ja huokaisin syvään. 

"Minä olen Joe, sinun matkasi liider. Toivottavasti me tullaan toimeen, koska muuten sä oot ongelmissa. Onko sulla jotain kysyttävää nyt vielä ennen ku lähetään?".

"No eipä oikeestaan", sanoin ja hymyilin leveästi.

Mikään ei voisi olla paremmin. Pääsen neljäksi viikoksi eroon vahnemmistani ja pois suomesta. Saan varmasti lisää kavereita ja mikä tärkeintä saan tehtyä tehtäväni. 

---

OOOO! Sain kirjotettua tän näin nopeeta :o 
Ensimmäinen päivä jatkuu seuraavassa kappaleessa :) Kommentoikaahan ja voteja myös!:)
Voikaa hyvin ja silleen xd

xx Laura