Se toinen✅

Viaton?

*NIKO*

Saavuttuani himaan, mä menin sängylle lojumaan ja mietin vain pienessä mielessäni et mitäköhän helvettiä juuri oli tapahtunut. Mä olin melkein pannut Joelia..

Melkein sattui sieluun myöntää mut mä olisin halunnut viedä sen loppuun. Jollain tapaa sen kokemattomuus vain veti mua puoleensa. En tiedä miksi mut joku selittämätön syy sille oli et mä olisin halunnut testata sitä.

Suudella sen pehmeitä huulia, tutkia sen jumalallista kroppaa, saada se huokailemaan nautinnosta.. olla sen ensimmäinen...

Musta sen hauraus ja tietynlainen epävarmuus olivat pelkästään viehättäviä. Suloista siinä määrin, millaista Joelia yleensä oli totuttu näkemään. Normaalisti se oli kaukana epävarmasta ja hauraasta..

Joonaksen kanssa taas kaikki oli niin tuttua. Me oltiin tehty likipitäen kaikki mahdollinen, mitä oman mielikuvituksen rajoissa vaan pystyi tekemään ja vielä vähän enemmänkin. Uskokaa tai älkää mutta s&m oli ehtinyt tulla jo aika tutuksi... jokainen keskenään päätelkööt roolijaot..

En mä siitä valittanut. Tuskin me sitä näin pitkälle oltais jatkettu jos jommallakummalla olis ollut jokin ongelma asian suhteen. Tai ajatus siitä ettei koko hommasta olis saanut irti enää yhtään mitään...

Olihan se kylmä fakta että vaihtelu virkisti. Varsinkin niin kokemattomat ja viattomat huulet joita mä olin saanut kunnian maistaa, veti vähän turhankin paljon puoleensa. Kunhan vain ei satuttais itseään sen jätkänsä kanssa...

Mä kun en edes tiennyt että sekin oli kiinnostunut miehistä. En mä jotenkaan osannut ajatella Joelista.. nyt mä en sitten mitään muuta enää ajatellutkaan...

Se oli jättänyt mulle epämiellyttävän olon, jättäessään mut yksin pikku ongelmani kanssa. Vaikea päätellä mikä se ongelma mahtoi olla...

Koko jätkän ajattelu ei sinänsä auttanut mun olemistani vähääkään. Hitto... mä halusin sitä miestä aivan liikaa... eikä se ollut edes saatavilla!

Hetken mä harkitsin josko olisin soittanut Joonakselle ja pyytänyt sitä luokseni. Tyhmä kun olin, en älynnyt Joelilta lähtiessäni mennä soittelemaan sen ovikelloa...

Mulla ei kuitenkaan ollut pokkaa tehdä sitä, sillä Joonas oli ollut kyllä todistamassa meidän kiihkeää suutelutuokiotamme ja tuskin erityisemmin piti näkemästään.. toisaalta itsepä se oli meitä moiseen yllyttänyt.

Sehän tuntisi itsensä toissijaiseksi jos mä menisin Joelin jälkeen sen luo, kun en ollutkaan saanut sitä mitä halusin. Hitto miten julmalta mä sainkaan tuon kuulostamaaan...

Koska mä olin väsynyt, humalassa ja kiimainen, annoin itselleni luvan mennä tänään helpoimman kautta ja jeesata hieman itseäni..

Ajatukset oli ainakin sitä luokkaa et jos mulla menis tässä puolta minuuttia kauempaa, mä olin ihmeissäni. Tai sit mä tein jotain pahasti väärin. Miten se olis edes mahdollista?!

Ehdin avata vain farkkujeni napin ja vetää vetskarin alas, kun ovikellon ääni pakotti mut heräämään todellisuuteen. Camaan, enkö mä edes saanut hoidella itseäni rauhassa?!

Kello oli lähemmäs neljää aamuyöstä, joten mun vieraslista taisi olla aika vähissä. Sehän tuli suorastaan kuin tilauksesta..

Nousin sängystä ja suuntasin ovea kohti. Housut auki? Kyllä! Pääsis vain nopeammin itse asiaan. Kuka muu mun ovella olis muka voinut olla tähän aikaan yöstä kuin Joonas? Me kaikki varmasti tiedettiin mitä asiaa sillä oli, joten...

Avasin oven ja kohtasin hämmentyneen näköiset siniset silmät, jotka tuijotti mua intensiivisesti. Voi perkele...

Se astui lupia kyselemättä sisälle ja veti oven kiinni perässään. Hetken se tuijotti mua silmissään puhdas intohimo. Mikä sen mielen oli saanut muuttumaan?

"Ota mut nyt" se sanoi sen enempää asiaa kaunistelematta ja suuteli mua. Rehellisesti sanottuna, mä en mitään muuta olis halunnutkaan. Syytetään tästä vain kuningas alkoholia... 

***

Musta alkaa nyt jotenkin ajatusteni kanssa tuntua siltä et tästä stoorista on tulossa hieman rajumpi versio mitä aikasemmista :))