10.

958 75 49
                                    

~Aleksi~

Katson puhelimeni näyttöä, jossa lukee seurataan Joelin nimen vieressä. Ei vitun vitun vittu. Minä tosiaan seurasin häntä juuri?! Minä Aleksi Matias Kaunisvesi seurasin Joel vitun Hokkaa. Miksi sormen pitikin lipsahtaa juuri hänen kohdallaan. Voisinhan minä toki vain peruuttaa äskeisen, mutta en viitsi. En minäkään niin säälittävä ole. Tai siis eihän siinä sinäänsä mitään säälittävää ole, mutta jos nyt perun seuraamisen, osoitan aivan liikaa huomiota häntä kohtaan.

Vedän henkeä. Ei se nyt niin paha voi olla. Sentään en hyväksynyt hänen pyyntöä. En kyllä tiedä ihan, miten onnistuin seuraamaan häntä enkä, vaikka hyväksymään sitä pyyntöä. No elämä on outoa.

Kunhan se idiootti ei vain saisi tästä tuulta purjeisiinsa. Hänen valloitus yritykset on jo muutenkin ihan tarpeeksi ärsyttäviä. Moni olisi varmaan jo kaatunut pyörtyneenä hänen jalkoihinsa, mutta en minä. Hänestä puuttuu jotain todella olennaista. Aitous. Hän on liian feikki minun makuuni. Liian täydellinen. Hän ei näytä itseään oikeasti minulle. Vain sen komean kuoren ärsyttävän valloitus luonteen kera. En minä sellaiselle lämpene. En kuuna päivänä.

Sammutan puhelimeni ja katson hieman ympärilleni. Mitä helvettiä voisin tehdä? Joonaksella ja Ollilla on vielä koulua, joten en voisi olla heidän kanssaan. Jasmin ja Kasperkin ovat koulussa. Siitä puheen ollen. Oli todella mukava selittää Jasminille, miksi Joel tuli koululleni eilen. Voisiko koko jätkä vain kadota elämästäni?

_ _ _

Makaan sängylläni tylsistyneenä. Haluaisin tehdä jotain, mutta en keksi mitä enkä edes jaksa tehdä mitään. Huokaisen ja nousen istumaan. Kello on vartin yli kolme. Äiti tulee töistä neljältä.

Otan puhelimeni. Jotenkin löydän tieni taas vaihteeksi instagramiin ja Joelin profiiliin. Tarkastelen kuvia. On kuvia bileistä, Joelista pelaamassa jääkiekkoa, peilikuvia ja selfieitä. Kavereita ei näy mahdottomasti kuvissa. Suurin osa on keskittynyt vain Joeliin.

Joel on hyvännäköinen, se minun on myönnettävä. En minä kyllä tietääkseni koskaan mitään muuta olekaan väittänyt.

Hänellä on varmasti ollut todella monia. Lisää syitä, miksi minun ei kannata sekaantua häneen. Hän heivaisi minut parin viikon jälkeen ja sitten olisin vain sydän särkyneenä. Ei kiitos.

Huokaisen turhautuneena. Miksi helvetissä käytän aikaani Joelin miettimiseen?! Voisiko koko jätkä vain olla, kuin ilmaa minulle. En halua varsinaisesti vihata häntä, koska sitten ajattelen häntä, mutta en minä hänestä halua tykätäkään.

Voi vittu aivot nyt. Heivatkaa se jätkä ulos mun päästä! Niinku nyt. Kiitos.

Vaihdan sovelluksen tik tokkiin. Joo en tiedä, miksi edes omistan sen. Katson sitä harvoin, mutta silloin kun katson, viihdyn siellä aivan liian kauan. Pitäisi varmaan poistaa se, mutta ei nyt.

Sormeni tekee automaattista liikettä ja silmäni tarkkailevat ruutua. Ei mitään hirveän ihmeellistä. Pysähdyn kuitenkin katsomaan yhtä tik tokkia tarkemmin. Se on joku tuoli haaste.

Aivoni alkavat raksuttamaan. En kyllä sano, että ne mitään järkevää ajattelisivat. Ei mitään muuta kun, että minullahan on tylsää. Olen yksin täällä. Joten samapa se olisi kai vain testata tuota. Syteen tai saveen.

Katson videon muutaman kerran niin, että se jää päähäni. Sitten nousen ylös ja kävelen seinän luo kohdalle, jossa ei ole mitään. Olen juuri aloittamassa, kun tajuan, että jos en halua loukkaantua hirveän pahasti, minun pitäisi varmaankin pistää tähän lattialle jotain pehmustetta.

Toisaalta. En minä jaksa nyt alkaa säätämään siitä. Ei minulle mitään voi käydä. Pian olenkin pää alaspäin käsien varassa jalat vasten seinää. Nyt tuota noin pitäisi vain vähän vaihtaa asentoa. Mites se sitten onnistuu? Vitun tik tok.

~~~
Sanoja 522
Don't hold on so tight...
Rakastan tätä biisiä bros

Koska mä en millään meinannut saada kirjotettua tätä lukua niin valitin tästä asiasta ihanalle ystävälleni<3 , joka sitten keksi tuoli haasteen so tässäpäs nyt tällanen xd

Viha ja rakkaus kulkee käsikädessä || Joleksi ||Where stories live. Discover now