Viha ja rakkaus kulkee käsikädessä || Joleksi ||

18.

~Aleksi~

Nojaan päätäni Joelin olkaan. Koitan pitää silmiäni auki, mutta ne lipsuvat koko ajan kiinni. Minua väsyttää ihan helvetisti.

“Haluuks sä jäädä yöks?” Joelin kysymys kantautuu korviini. Mietin hetken kannattaisiko se. En tiedä, mitä olen aloittamassa, kun olen Joelin kanssa näinkin lähekkäin enkä torju häntä. Päinvastoin... Minä jumalauta vedin kielarin hänen kanssaan ja annoin hänen tehdä fritsun kaulaani.

Pitäisi ehkä jarruttaa hieman, mutta minua toisaalta väsyttää hyvin hyvin paljon, joten en tiedä, jaksaisinko edes kävellä kotiin. Eihän se kaukana ole, mutta minä saan pidettyä silmäni hädin tuskin edes hetken auki.

Nostan pääni pois Joelin olalta ja nyökkään. “Okei. Nukuks sä täs sohval vai tuutko mun viereen?” Joel esittää seuraavan kysymyksen. Kohautan hartioitani. “Varmaan täs sohvalla”, mutisen. Joel nyökkää ja nousee pois sohvalta.

Hän sammuttaa television ja ojentaa minulle toisen kätensä. Tartun siihen. Joel vetää minut ylös. “Saanks mä sulta jotku housut ja paidan?” kysyn. Tosiaan minun ei hirveästi tekisi mieli farkuissa nukkua. “Toki”, Joel vastaa.

Hän kävelee portaiden luo ja lähtee kapuamaan niitä ylös. Seuraan häntä kaiteesta kiinni pitäen. Minun tuurillani tippuisin nämä rappuset alas, jos en pidä siitä kiinni. Eli jotta säästymme suuremmilta vahingoilta, minä pidän vain kiltisti kiinni tästä puu asiasta.

Joel avaa huoneensa oven ja astuu sinne. Menen hänen perässään ja istun sängyn laidalle. Joel penkoo vaatekaappiaan. Pian hän antaa minulle shortsit ja hupparin. Otan ne kiittäen vastaan.

“Mä meen pistään sulle sen pedin nii sä voit vaihtaa täällä sillä välin noi vaatteet”, Joel sanoo ja häipyy huoneesta. Katson hetken oviaukkoa, kuin aivokuollut ja alan sitten vaihtamaan vaatteitani.

Tartun paitani helmaan ja vedän sen pois. Tilalle vedän Joelin antaman valkoisen hupparin. Huppari tuntuu mukavalta. Ja tuoksuu hyvältä. Nousen seisomaan ja riisun farkkuni. Puen harmaat shortsit päälleni ja istun sitten takaisin sängylle.

Ei jaksaisi millään nousta saatika kävellä. Jos makaan tässä vain hetken? Eihän siinä mitään pahaa ole. Kömmin keskelle sänkyä ja menen kyljelleen makaamaan. Vedän jalat rintakehääni vasten ja suljen silmäni hetkeksi.

~Joel~ Ja joo en tee tätä enää yleensä mut nyt oli ihan pakko vaihtaa viel nk. Sori siitä

Saan laitettua Aleksille pedin sohvalle. Kävelen olohuoneen ikkunan luokse ja suljen verhot. Sen jälkeen suuntaan taas takaisin huoneeseeni.

Huoneessa odottaa maailman suloisin näky. Aleksi nukkuu sängylläni sikiö asennossa ja tuhisee pienesti. Hänen hiuksensa ovat sekaisin. Hymyilen näylle.

Kävelen sängyn vierelle ja istun sen laidalle. Nostan käteni varovasti Aleksin hiuksiin ja silitän niitä. Aleksin huulille nousee pieni hymy. Miten joku voi olla noin saatanan suloinen?!

Ehkä Aleksi nukkuu sittenkin sängyssäni. Minä voin mennä itse nukkumaan sinne sohvalle. Onnekseni se on aika pehmeä, joten niskani eivät välttämättä tulisi kipeiksi.

Nousen seisomaan ja kieritän sitten varovasti Aleksin sängyn toiselle laidalle niin, että saan peiton pois hänen altaan. Sen jälkeen kieritän hänet taas takaisin keskemmälle ja peittelen hänet. Aleksi ei herää onneksi tähän. Hän todella taitaa olla unen tarpeessa. Kyllä se kieltämättä minullekin kelpaa.

Painan pienen suukon Aleksin hiuksiin ja hiivin sitten pois huoneesta. Vedän oven hiljaa kiinni ja suunnistan sitten kylpyhuoneeseen.

Kun olen käynyt tarpeillani ja pessyt hampaani, kävelen portaat alas ja menen olohuoneeseen. Menen sohvalle ja kömmin peiton alle. Painan pääni tyynyyn ja suljen silmäni. Verkkokalvolleni muodostuu kuva Aleksista. Tuo enkeli ei sitten jätä minua rauhaan.

~~~
Sanoja 500