~Joel~
Katson nukkuvan Aleksin kasvoja hymyillen. Hänen hiuksensa ovat ihan sekaisin. Silitän niitä hellästi. En ole koskaan tuntenut näin. Kehoni valtaa lämmin olo, kun olen Aleksin kanssa tai ajattelen häntä. Hän saa minut iloiseksi. Hän saa minut yrittämään.
Aleksi nyrpistää unissaan nenäänsä. Teen samaan aikaan nauru- ja söpöys kuolemaa, kun katson tuota. Sipaisen etusormellani nuoremman pojan nenää ja naurahdan, kun hän nyrpistää sitä uudestaan. Ihme tyyppi tämä Aleksi Kaunisvesi. Voin muuten, vaikka vannoa, että tuo sukunimi vaihtuu joskus aikanaan.. Hokkaan nimittäin.
Aleksi näyttää siltä, että alkaa heräillä. Vihdoin. Häntä on mukava katsoa, kun hän nukkuu, koska hän on suloinen mutta hän on parempaa seuraa hereillä ollessaan.
“Huomenta”, kuiskaan, kun Aleksi raottaa silmäluomiaan. Hän tuijottaa minua hiljaa sinisillä, unisilla silmillään. “Huomenta”, hän mutisee ääni käheänä. “Onko kurkku kuiva?” kysyn. Aleksi nyökkää. Raukka.
Huomaan hänen yöpöydällään vesipullon. Nappaan sen käteeni ja annan Aleksille. Aleksi luo minuun kiitollisen katseen ja ottaa pullon vastaan. Hän aukaisee sen korkin ja vie sen sitten huulilleen.
“Ooks sä ollu jo kauan hereillä?” Aleksi kysyy, kun on saanut juotua. “Jonku aikaa”, sanon hartioitani kohauttaen. Aleksi nyökkää. Hän katsoo minua silmiini hymyillen. Olenko koskaan kertonut kuinka paljon rakastan näitä meidän pitkiä katsekontakteja? Jos en niin, nyt kerroin.
“Anna pusu”, sinisilmäinen poika käskee. “Vai anna”, mumisen huvittuneena. Painan kuitenkin huuleni Aleksin omille. Hän nostaa toisen kätensä niskani taakse ja vetää minua lähemmäs. Tämä ei ole kyllä pusua nähnytkään, mutta en valita..
“Pitäiskö mennä aamupalalle?” kysyn suudelmasta päästyäni. Aleksi nyökkää ja nousee kunnolla istumaan. Jäämme taas katsomaan toisiamme silmiin. Me tulemme varmaan olemaan kaikesta mahdollisesta myöhässä, jos me menemme jonnekin yhdessä joskus.
Pakosta irroitan katseeni Aleksista ja nousen pois sängystä. Vedän t-paitani ja kollarini päälleni. Aleksikin nousee pois sängystä. Katson, kun hän ottaa kaapistaan shortsit ja pukee ne päälleen. Sen jälkeen hän etsii käsiinsä minun hupparini ja vetää sen päälleen. Minun hupparini. Lempihupparini.
Katson Aleksia silmiin. Hän tapittaa minua viattomilla silmillään takaisin. “Joku vialla?” hän kysyy hymyillen vienosti. “Sulla on jotain mulle kuuluvaa”, huomautan. “Ai mulla on jotain sulle kuuluvaa? Mä luulin, että mä kuulun sulle”, Aleksi sanoo ja vaihtaa vienon hymynsä virnistykseen.
“Sä kuulut mulle, mutta sulla on jotain, joka kuuluu myös mulle”, sanon. “Ehkä. Mut nyt mennään syömään”, Aleksi sanoo ja kävelee ohitseni huoneen ovelle. Menen hänen perässään ja läpsäisen häntä takamukselle. Aleksi katsoo minua virnistäen.
Poistumme huoneesta ja menemme keittiöön. Aleksin äiti istuu jo siellä ja juo parhaillaan kahvia samalla lukien kirjaa. “Oliko hauskaa eilen?” hän kysyy. “Miten niin”, Aleksi kysyy hämmentyneenä. “Se musiikki ei peittäny kaikkea”, Aleksin äiti sanoo.
Katson Aleksia, joka muuttuu punaiseksi, kuin paloauto. “Jäätiin kiinni”, totean. Aleksin äiti naurahtaa. “Eihän siinä mitään pahaa ole. Hyvä, että nautitte toistenne seurasta”, hän sanoo virnistäen. Nyökkään. Aleksi taas punastuu aina vain pahemmin.
Työnnän häntä hieman eteenpäin hänen alaselästään, milloin hän havahtuu. Hän kävelee lavuaarin luo, ottaa lasinsa ja täyttää sen vedellä. Menen hänen luokseen ja etsin itselleni kaapista lasin. Minäkin täytän sen vedellä. Juon lasin tyhjäksi.
“Mä meen tästä teitä häiritsemästä”, Aleksin äiti toteaa ja häipyy keittiöstä. “Me ei enää ikinä harrasteta seksiä, jos joku muu on talossa”, Aleksi sihahtaa. “Ei se niin paha hei ollu. Niinku sun äiti sano ei siinä oo mitään pahaa. Normaali asia”, sanon ja silitän Aleksin hiuksia. “Niinpä kai”, hän huokaisee. Hymyilen rohkaisevasti ja painan suukon hänen otsalleen.
~~~
Sanoja 537
"Replace my broken parts
I need someone to fix me
My heart won't heal
Cause something's missing
Machines don't bleed that easily
Fix me now
Replace my broken parts
Machines don't bleed that easily
Fix me now"
YOU ARE READING
Viha ja rakkaus kulkee käsikädessä || Joleksi ||
FanfictionValmis✅ Sisar ficci mun toiselle ficille nimeltään Olnas. Kuten Olnaksessakin tämä on sijoitettu yläkoulu ajalle. Ja koska Aleksi ei ees oo ollu sillon samassa kaupungissa nii me nyt skipataan muutamia faktoja(hihi) Mutta siis Joleksia ois tiedossa...