Viha ja rakkaus kulkee käsikädessä || Joleksi ||

23

Time skip perjantaihin

~Aleksi~

Kävelen elokuvateatteria kohti. En tiedä miksi, mutta minua jännittää hieman. Kai ekat "treffit" ovat aina ekat treffit, vaikka olisikin toisen kanssa jo suudellut ja hengannut vähän. Joel pyysi minua siis jo maanantaina elokuviin ja minä suostuin. Ja ehdotin, että tulisin hänelle yötä sen jälkeen. Eli olen nyt menossa elokuvien jälkeen hänelle yötä. Ehkä se jännittää tässä enemmän, kuin elokuva. 

Näen jo teatterin. Ja Joelin seisomassa sen ulkopuolella. Hän selaa puhelintaan. Kun hän huomaa minut, hän alkaa hymyillä ja pistää puhelimensa taskuunsa. Kävelen hänen luokseen ja hymyilen ujosti. "Moi", henkäisen. Joel näyttää todella hyvältä. Hän on selvästi panostanut ulkonäköönsä. Hiukset ovat nätisti sekaisin. Sinisiä silmiä rajaa hento musta kajaali. Joelilla on päällään mustat farkut, bändi t-paita ja nahkatakki. 

"Moi", Joel sanoo. Irroitan katseeni väkisin hänen vartalosta ja katson häntä silmiin. Hän näyttää hieman huvittuneelta. Tunnen punastuvani. "Mennäänkö?" kysyn ja nyökkään teatterin ovia päin. Joel nyökkää hymyillen. 

"Sä oot muuten sulonen", Joel sanoo, kun menemme elokuvateatteriin sisään. Punastumiseni, joka oli jo katoamassa, palaa taas. "Sä oot komee", sanon ja vältän katsomasta häntä silmiin. "Kiitti", Joel kiittää ja pörröttää hiuksiani. Onko hänen tarkoitus saada minut tuntemaan oloni pikku lapseksi? Okei ei Aleksi. Tuo kuulostaa niin väärältä, jos ajattelee pidemmälle..

_ _ _

"Mitä tykkäsit?" Joel kysyy, kun kävelemme hänen kotiaan kohti. Meidän pitäisi kylläkin käydä ensin hakemassa minun kotoani minun kassi, jossa on tarvittavat asiat yökylään. Olin voinut jättää sen kotiin, koska me asumme Joelin kanssa niin lähekkäin, joten ei vie paljoa aikaa käydä hakemassa se. 

"Mistä?" kysyn ihmeissäni. Joel naurahtaa. "Elokuvasta", hän sanoo. Ai niin. Heh.. "Se oli ihan hyvä. Mä en vaan tykänny siitä lopusta", kerron. "Mikset? Musta se oli oikein sopiva loppu sille elokuvalle", Joel sanoo. "Mä en arvostanu, että mun lempi hahmo siitä elokuvasta kuoli sitä ärsyttävää tyyppiä pelastaessa", sanon. "Mun mielestä se, joka kuoli, oli ärsyttävä", Joel kertoo mielipiteensä. 

"Musta tuntuu, ettei meiän kannata jatkaa enempää tästä aiheesta", sanon ja katson Joelia silmiin. Hän hymyilee minulle ja nyökkää. Hän nappaa minun käteni omaansa muinamiehinä ja jatkaa vain matkaa. Katson käsiämme ja hymyilen hieman. 

_ _ _

Makaamme Joelin sängyllä selällämme. Olemme maanneet tässä jo jonkun aikaa ja keskustelleet kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. En ole enää jännittynyt. Joelin kanssa on oikeastaan todella rentoa olla. Ei ole kiusallisia hiljaisuuksia. Ja se on minun mielestäni hyvä merkki. Eikö niin? 

"Haluuks sä nukkuu mun kaa tässä sängyssä vai pistänkö mä sulle pedin sohvalle?" Joel kysyy. "Tai toki sä voit vaan pölliä taas mun sängyn ja pistää mut nukkumaan sohvalle", Joel lisää virnistäen. "Ehkä mä en pölli sun sänkyä tällä kertaa", sanon. Sängyssä nukkuminen kyllä silti houkuttelisi. 

"Mut jos sä huolit mut sun kanssas tähän nukkumaan nii mä nukkuisin tässä mieluusti", sanon ja käännän pääni Joelia päin. Hän katsoo minua hymyillen ja nyökkää. "Ehkä mä huolin sut nukkumaan mun viereen tän kerran. Kunhan sä et leveile", hän sanoo. "Sen sä näät sit, ku mennään nukkumaan", sanon ilkikurisesti virnistäen. Joel naurahtaa. 

"Jos sä leveilet, mä potkasen sut lattialle", hän uhkaa. "No siinä tapauksessa mun pitää varmaan vaa nukkua nätisti ja olla leveilemättä", sanon. "Niin todella pitää. Voin mä sut toki lukita mun käsien suojaan niin, ettet sä pysty liikkumaan", Joel sanoo. Naurahdan. Nousen puoliksi istumaan ja painan suukon hänen huulilleen. Katsomme toisiamme hymyillen. 

~~~
Sanoja 528
Siis tiedättekö te sen tunteen, kun pää on sitä mieltä että nyt ei vittu kuunnella musiikkia mut henkinen hyvinvointi huutaa musiikkia?