Oho oho kymppi luku! Lupasin vissiin pidempää lukua tai jotain... no nyt sitte saatte pidempää lukua.
Ollin nk
Herään aamulla herätyskellon ääneen. Vittu mä en jaksais tota nyt. Heitän seuraavalla kerralla ton seinään niin ei tarvi kuunnella sitä. Olen näköjään ottanut Aleksin lusikkaan. Muistelen miten yömme päättyi. En itse pidä sitä virheenä tai vahinkona.
Päätin, että jos Aleksi ei muista niin pidän asian itselläni. Aleksi varmaa pitää asiaa virheenä jos sanon enkä halua että välimme menee jotenkin oudoksi tämän takia.Aleksi alkaa heräilemään. Aleksi ottaa kädestäni kiinni ja silittää sitä peukalollaan.
Toin yöllä ämpärin hänen puolelleen sänkyä ja vettä särkylääkkeen kera. Hän syöksyy sängyn yli oksentamaan ja ihme kyllä Aleksi osui ämpäriin.
Aleksi ottaa särkylääkkeen ja nielaisee sen vedellä alas."Huomenta"
Sanon tälle hyvin pahoin voivalle pörröpäälle."H-huomenta"
Aleksi sanoo.
Tilaan pizzaa. Tai vaikka kebabia. Jotain mistä Aleksi tykkää."Haluutko pizzaa vai kebabia?"
Kysyn."Kebabia"
Aleksi vastaa ja oksentaa.
Tilaan puhelimellani voltista kebabit otan itsellenikin. Ei ole niin huono olo mutta kyllä vähän tuntuu. Pitäs vissii käydä hakemassa kaupasta Jaffaa."Mä käyn kaupassa niin pärjäätkö sä täällä sen aikaa?"
Kysyn. Aleksi vain nyökkää vastaukseksi.Time skip 30min
Tulin juuri kaupasta ja Aleksi on päässyt keittiöön. Hänellä on vesi lasi nokkansa edessä josta juo vähää väliä."Toithan sä Jaffaa?!"
Aleksi hätiköi."Pari pulloa. Kebut tulee kohta ja ostin sulle suklaata ja sipsiä. Sipsiä jos haluut suolasta ja jos haluut makeeta niin suklaata. Särkylääkettä on ja no vettä saa"
Sanon purkaan ostoskassia."Kiitos Olli"
Aleksi sanoo ja kaataa itselleen Jaffaa."Siis mitä tapahtu illalla? Teinkö mä jotain tyhmää?"
Aleksi kysyy."No et sä mitään tyhmää tehny. Muistatko mitä baarissa kävi?"
Kysyn."Joo se iso ruma ja läski mies kävi"
Aleksi sanoo hörpäten jaffaansa."Heei ei saa haukkua:( okei no sitä saa"
Sanon."No on syytäki"
Aleksi sanoo."Muistaksä yöstä mitään?"
Kysyn."Vähän jotaki. Sellasia pätkiä"
Aleksi vastaa."Eli sä muistat-"
Olen sanomassa."Osittain mutta kyllä mä tiedostan mitä on tapahtunut"
Aleksi sanoo."No... kadutko sä?"
Kysyn."En"
Aleksi vastaa."Okei"
Sanon."Kadutko sä?"
Aleksi kysyy nostaen päätään."En"
Sanon.Kebabimme tulee. Maksoin ne jo ja käyn hakemassa ne ovelta. Voit kuski on ovella ja kiitän häntä. Suljen oven ja menen sisälle. Tuon ruuan pöytään ja Aleksi alkaa syömään kebabiaan. Otan itsekkin oman annokseni ja alan syömään sitä.
Otan Jaffaa mitä kävin hakemassa.Time skip 20min
Saimme syötyä ruuat. Aleksi makaa sohvalla ja minä istun. Katsomme puhelimiamme.
Katson välillä snäppiä ja välillä tik tokkia.
Jätkien ryhmään tulee viesti.
YOU ARE READING
I don't need your diagnosis||Oleksi 2
FanfictionTarinassa Aleksi palaa kuuden vuoden Amsterdamin matkalta Suomeen takaisin. Aikaa on kulunut 6 vuotta kun viimeksi Olli ja Aleksi viimeisen kerran halasi. Aleksi on 21-vuotias nuori mies ja Olli on 22-vuotias. Käy lukemassa ennen tätä se eka osa:) ...