Ollin nk
Herään syysaamuun. Voisi jo sanoa että on syksy. Ei täällä enää kesä ole. Syksy ainakin tulossa, jos ei syksy. Ainakin helvetin viileä.
Tänään lähdemme takaisin Oulua kohden. Jos joudun taas taakse niin laitan podit päähän ja kuuntelen musiikkia koko matkan. En nimittäin enää jaksa kuunnella Tommin ja Aleksin höpöttelyjä ja nauruja kun itse istun takana yksin ja mietin elämääni ja sen tarkoituksia.
Menen syömään aamupalaa ja jätän Aleksin vielä hetkeksi nukkumaan. Hän on ollut aika väsynyt. Yöt venynyt.
Joonas keittää kahvia keittiössä."Huomenta"
Sanon."No Huometa vaan sullekki"
Joonas vastaa."Miten nukuit?"
Kysyn."Paskasti. Kerranki oli hiljasta. Siis KERRANKIN ja sitte nukun paskasti"
Joonas sanoo."Ai onko sulla muuten täällä joku tytsy?;)"
Kysyn vähän sillä sävyllä."No eiku sitä tarkotin että ku teijät päästä samaan huoneeseen niin koko kylä kuulee millon sun avomiehes saa kyytiä"
Porko sanoo."No sinä et kyllä yhtään kaunistellu"
Sanon ottaen kahvia."No osin mää sen voinu eritavallakin sanoa.
Nii että koko kylä kuulee ku Matelalla ja tulevalla Matelalla on vähän säpinää sängyn puolella. Eikä vierushuone kaveritkaa mieti onko siellä shakki pelit vai seksileikit menossa"
Porko sanoo."Joo kiitos nämä esimerkit riitti"
Sanon hörpäten kahvia.
Onneksi emme purkanut autoa koska nyt siinä olisi kauhea työmaa.
Juon kahviani pöydässä. Katson instaa samalla. Älä kysy miksi, mutta seuraan Aleksin äitiä instassa.
Katson tämän stooria. Hän on koneessa tulossa Suomeen. Hän on kuulemma tulos asutaan Oulun lentokentälle.Aleksi käpsöttelee keittiöön ja laittaa itselleen kahvia. Tuo ottaa kahvia mukiin ja laittaa maitoa sekaan. Tuo istuu pöytään ja hörppää kahviaan.
"Väsyttääkö?"
Kysyn häneltä."Näyttääkö siltä?"
Aleksi kysyy."Vähän joo"
Sanon."No kiva. Joo en oikein saanu nukuttua"
Aleksi sanoo."Ei kummemmin kukaan meistä"
Joonas sanoo."No jes. Entä Tommi?"
Aleksi kysyy."Ihan hyvin"
Tommi vatsaa sohvalta."Meijän pitäs alkaa lähtemään kohta"
Tommi sanoo.
"Käydään jollakin huoltsikalla käyn hakemassa kahvia mukaan"
Tommi jatkaa."Okei"
Vastaan."Ainii Allu. Sun äitis on tulossa Ouluun"
Sanon."Häh?! Mistä sinä sen tiiät?!"
Aleksi kysyy ihmeissään."Kattoin Sarin insta stoorista"
Sanon."Stalkkeri"
Aleksi sanoo."Jaahas"
Naurahdan tuohon."Hei lähetääs nytte!"
Tommi huudahtaa ja pomppa ylös sohvalta."No kiva ku jätitte mulle kaiken siivottavan:/"
Joonas sanoo."Me viikattiin kaikki siihen sängylle nii kuha nostelee ylös kaappeihin"
Sanon."Mä viikkasin nuo jo tuohon sohvalle"
Tommi sanoo."Okei no kiitos"
Porko sanoo."Me lähetään, heippa!!"
Tommi huutaa ovelta. Olemme jo kaikki lähdössä."Okei no heippa sitte! Ajakaa varovasti!"
Joonas huutaa keittiönpöydästä.Lähdemme kävelemään rappusia alas. Avaamme alaoven ja kävelemme parkkikselle. On hieman viileä. Meillä ei vieläkään ole niitä takkeja. Aleksin äiti muuttaa Ouluun. Tiedämme sen jo nyt.
Voi vittu paska perse kyrvän pää! Jouduin taas taakse. Vittu saatana.
YOU ARE READING
I don't need your diagnosis||Oleksi 2
FanfictionTarinassa Aleksi palaa kuuden vuoden Amsterdamin matkalta Suomeen takaisin. Aikaa on kulunut 6 vuotta kun viimeksi Olli ja Aleksi viimeisen kerran halasi. Aleksi on 21-vuotias nuori mies ja Olli on 22-vuotias. Käy lukemassa ennen tätä se eka osa:) ...