I don't need your diagnosis||Oleksi 2

43. ||Ei se jaksa kauaa||

Anteeks ihan tosi paljon ku ei oo tullu vähään aikaan kirjaa. En jaksa välillä vaan kirjottaa jos ei oo motia. Tässä taas yks luku!

Time skip 4pv

Ollin nk
Olen ollut kotona yötä, mutta Joonas on katsonut perääni. Hän on pitämässä minusta kuulemma huolta. Ihan niinkuin en itse osaisi?
Jonskulla ja Joelilla oli eilen synttärit, mutta Allun katoamisen takia emme voineet pitää niitä. Ei ilman Aleksia.
Olen pitänyt Rillasta huolta. Ruokkinut yms.
Aleksista ei ole kuulunut vieläkään mitään. Olen todella huolissani. Näen hänen sijainnin...
Aleksi on jossain rakennuksessa. Se ei ole kenkään meidän...
Entä jos hän on mennyt pettämään minua? Tämäkin on minun syyni.. minä käskin Aleksin pois.

"Mitä mietit?"
Joonas kysyy vierestäni sohvalta. Katsomme telkkaria.

"Aleksia.. siitä ei oo vieläkään kuulunu mitään"
Sanon.

"Eks sä nää sen sijainnin?"
Porko kysyy.

"Se on jossaki talossa.. ei kenenkään meijän"
Sanon.

"Ja sä luulet et se ois-"
Joonas on sanomassa.

"Pettäny mua.. se olis mun oma vika. Mä sen pois käskin"
Sanon painaen naaman käsiini.

"Olli ei ole. Aleksi ite päättää mitä tekee eikä se ees ollu kännissä"
Joonas lipsauttaa.

"Et sä sanonu et-... eikö se ollu kännissä?"
Kysyn.

"Ei.."
Joonas kertoo.

"Voi vittu jes"
Sanon sarkastisesti.

"Olli en mä Aleksista usko.. se vaan tarvii nyt aikaa miettii"
Joonas sanoo.

"Niih... kiitos Joonas ku jollain ihmeen kaupalla jaksoit tulla Ouluun"
Sanon.

"Tottakai mä nyt kaverin perään katon."
Joonas sanoo hymähtäen.

"Eks sä vois nakkaa Rillaa hoitoon vaik Alen vanhemmil tai mummol jos et jaksa"
Joonas sanoo.

"Onhan mul niitte numero. Mut jos vaan tarvii nii sit"
Sanon.

"Okei. Mut mä en oo lähtemäs täst ennen ku oot taas kunnossa"
Joonas sanoo.

"Kiitos Joonas"
Sanon.

Puhelimeeni kilahtaa viesti...
Se on äitiltä...

Aleksin nk
En tiedä missä olen. Minulla ei oikeasti ole hajuakaan miten olen tähän päätynyt ja miksi. Istun penkillä jalat sidottuna penkin jalkoihin ja kädet penkin takana sidottuna. Suuni edessä on teipin pala.
Olen ollut tässä monta päivää. En muista niistä päivistä melkeinpä mitään, koska minulle on kai annettu jotain ainetta.
Kuulen askelia. Samat kuin eilen. Näen hahmon lähestyvän taas. Hän heittää minua samaisella nukutus nuorella tai jollain sen tyyppisellä.
Väistän tuon nimittäin hän heittää sen aina samaan kohtaan.

"Voi Aleksi kuinka nokkela sä oot"
Kuulen naisen äänen sanovan. Tuo on liiankin tuttu ääni.

"Ai sä huomasit kuka mä oon. No hyvä."
Nainen sanoo.

Hän astuu valoon niin, että näen hänet. Kyllä vain. Oikein meni Aleksi...
Haluan pois. En halua olla tuon psykon kanssa tekemisissä.

"Sä varmaan haluisit vettä vai mitä?"
Aada kysyy.
Nyökkään vastaukseksi.

"Et sitte vittu huuda"
Aada sanoo repäisten teipin pois suultani.
Aada juottaa minua koska en pysty käyttämään käsiäni.

"Tässähän homman nimi on nyt vähän sama ku viimeks, mutta se ei oikein toiminu sun pikku kaverin takia. Nyt me tehdään näin, että sä oot se kuka pettää Ollia ja se alkaa vihaamaan sua eiks ookki kiva?"
Aada sanoo.