Veronica (Finnish)

Koulu ja asuntola

Vaunut pysähtyivät rakennuksen eteen, ja me astuimme ulos oven avattua. Hiekka rahisi jalkojeni alla, kun astuin muutaman askeleen. Edessäni kohoava rakennus, joka aivan selvästi oli palatsi sai henkeni salpautumaan. Pienet yksityis kohdat koristivat palatsin seinämiä. Seinät kohosivat korkeuksiin, enkä pystynyt näkemään minne ne loppuivat.

Amanda Shelton odotti kärsivällisesti vieressäni, kun tähyilin palatsia. Lopetin kun palatsin raskaat kaksois ovet avattiin. Kolme mustaan haarniskamaisiin asuihin pukeutunutta miestä astui ulos naureskellen. Sotilaat pysähtyivät, kun he näkivät meidät.

" Rehtori Shelton!" Keskimmäinen mies sanoi kunnioittavasti kumartaen. Kaikki kolme muistuttivat hieman toisiaan. Heillä oli vihertävät silmät ja tummat hiukset.

" Emme olettaneet että palaisit näin pian takaisin."

 " Eikö teidän pitäisi olla vahti vuorossa?"

" Kyllä rehtori Shelton! Olimme juuri matkalla vartiotorniin." Keskimmäinen miehistä sanoi lepytellen rehtoria.

" No menkäähän siitä sitten, ette halua myöhästyä." Miehet lähtivät kulkemaan reippaalla askelluksella pois päin meistä.

" Tule mennään sisälle."

Seurasin rehtoria äänettömästi, kun tuijotin käytäviä joita valaisi sadat soihdut. Matkalla emme törmänneet kehenkään vastaan tulijaan, mikä sopi minulle mainiosti. Kuljimme monet rappuset ylös ennen kuin saavuimme alueelle, joka oli mitä ilmeisimmin opettajille. Kukaan ei sanonut mitään, mutta näin kunnioittavia nyökkäilyjä rehtorille. Saavuimme parioville ja niitä vartioivat sotilaat avasivat ne meille. Huone oli valtava, joka puolella oli kirjahyllyjä jotka pursuivat kirjoista. Maalauksia roikkui seinillä, kivi lattialla oli valtava persialainen matto. Huoneessa olevassa takassa roihusi tuli. Amanda Shelton istuutui pöydän takana olevalle valtavalle puutuolille. Menin häntä vastapäähän olevalle tuolille.

" Merlin tulee pian ja sitten saat ensimmäisen leimasi."

" Leima?!" mikä leima? Kuristin hämmentyneenä kulmiani

" Se on eräänlainen tatuointi, sillä tavalla sitä olisi ehkä kaikkein paras kuvailla."

" Tatuointi?"

" Niin se ei ole mikään ihmeellinen juttu. Se tulee ranteeseesi ja se näyttää koulun logolta."

" Ahaa." jostain syystä pidin ajatuksesta että minulla olisi tatuointi kädessäni.

" Tässä on sinun lukujärjestyksesi, jonka teetin aiemmin. Koulun järjestyssäännöt ovat tässä opas kirjasessa, siitä löytyy myös koulun kartta ja muuta tietoa. Tulet myös tarvitsemaan tätä." Rouva Shelton sanoi ojentaen yksi kerrallaan puhumistaan tavaroista. Viimeisenä sain hopeisen avaimen, jossa oli koristeellinen pää.

" Mitä minä tällä teen?"

" Avain käy kaikkiin yleisiin lukkoihin. Lisäksi se avaa myös sinun kaappisi lukon. Älä siis hukkaa avainta, sillä se on henkilö kohtainen."

" Okei. " Tungin avaimen taskuuni.

Pariovet avautuivat ja Merlin käveli sisään virnistellen.

" Ollaanko täällä jo valmiita?"

" No emme aivan, mutta ei se mitään."

" Oletko valmis saamaan ensimmäisen merkkisi tai miksi sitten haluat kutsua sitä.?"

" Kaipa minä olen."

" Hyvä! Ojenna kätesi."

Ojensi oikean käteni, ja Merlin tarttui siihen lujalla otteella. Hän alkoi mumista jotain outoja sanoja, ja kättäni alkoi poltella ikävästi. Tummat viivat alkoivat ilmestyä yksi kerrallaan, muodostaen vaakunan jonka keskellä oli miekka. Reunat olivat pitsimäisiä, ja koko kuvio oli maskuliininen ja feminiininen.