Veronica (Finnish)

Verta, hikeä ja kyyneliä

Herätyskello soi jossain pimeyden keskellä. Joku tömähti lattialle kiroillen, ja suljin silmäni uudestaan toivoen nukahtamista. Huone valaistui kun, joku käänsi katkaisimen päälle. Mumisin ärtyneenä, siitä että makeat uneni keskeytettiin.

" Ylös ja ulos unikeot!!" Pamela kailotti iloisesti keskellä huonettamme.

" Pamela mene takaisin nukkumaan. Kukaan muu ei ole täällä aamuvirkku kuin sinä." Sabine mutisi tyynyään vasten.

" Nyt ylös tai me myöhästymme ensimmäisiltä oppitunneilta." Pamela veti Sabinen peiton lattialle, ja teki sanoin minun peitolleni. Kumpikaan ei liikahtanutkaan vaikka lämmin ja pehmeä peitto katosi päältämme.

" Nyt ylös!" Pamela sanoi ärtyneenä, ja sitten kuului toinen tömähdys.

" Hei!" Sabine huusi vihaisena lattialta. Pamela kääntyi minun puoleeni, pahaa aavistaen tartuin sänkyni pylväisiin. Pamela repi ja töni, mutta otteeni piti.

" Sabine! Auta!" Pamela huusi repien minua jaloista lattialle.

" Hyvä on, vain tämän kerran." Sabine vastasi vastahakoisesti. En millään pystynyt pitämään otettani, kun kaksi tyttö repi minua joka suuntaan. Luovutin ja päädyin lattialle makaamaan.

" Veronica ylös! Meillä on jo kiire." Pamela läksytti samalla, kun veti vaatteensa päälle nopein liikkein.

Sabine katosi pieneen kylpyhuoneeseen peseytymään, ja minä kömmin ylös lattialta. Lattia kyllä näytti tarpeeksi mukavalta nukkuma paikalta, mutta päätin olla suututtamatta opettajiani myöhästymällä ensimmäisenä koulupäivänäni.

" Tuolta löydät koulupukusi." Pamela sanoi osoittaen sormellaan vaatekaappia huoneessamme.

Avasin puisenkaapin ja jäin tuijottamaan sen sisältöä. Kaappi oli täynnä erinlaisia asuste yhdistelmiä. Yksi kuitenkin yhdistyi niissä ja se oli musta väri. Kaikki vaatteet olivat mustia, ja suurimmilta osin nahasta tehtyjä.

" Mikä näistä on oikea?" kysyin hieman unisena,hieroen silmiäni

" Tämä. Mikä oppitunti sinulla on ensimmäiseksi?" Pamela ojensi mustan puvun, jonka housut olivat nahkaa ja paita oli tunikamainen. Housut liimautuivat ihooni kiinni, ja paita tuntui puristavan tietyistä kohdista enemmän. Pamela auttoi minua kiristämään paitani nyörit, jotka sijaitsivat sivuilla. Kaiken lisäksi paidan päälle tuli vielä panssarimainen takki, jonka kuului suojata jos sattui yllätys hyökkäys kesken koulupäivän.

" Professori Pompeijus opettaa kansanhistoriaa ensimmäisellä tunnillani." Vastasin tuijottaen lukujärjestystä, jonka oli saanut edellispäivänä.

" Hyvä meillä on yhteinen tunti. Voit tulla viereeni istumaan."

Sabine ilmestyi kylpyhuoneesta pukeutuneena samanlaiseen asuun, kuin Pamela ja minä. Sabine oli meikannut ja laittanut hiuksensa hienosti ylös, ja kaikkeen oli mennyt varmaan vain viisi minuuttia. Harjasin hiukseni nopeasti läpi, ennen kuin letitin ne. Pamela odotti kärsivällisesti laukku olallaan oven edessä. Sabinella ei näyttänyt olevan kiire minnekkään, vaan hän otti rauhallisesti. Sain sullottua laukkuuni kirjat ja kaiken muunkin sälän jota tarvitsisin.

" Minkälainen Professori Pompeijus on?" Kysyin samalla, kun kiisimme nopealla askelluksella käytäviä pitkin.

" Hän on hyvin tiukka, ja no kyllä sinä opit tuntemaan hänet aika nopeasti." Pamela tuntui välttelevän vastaamista kysymykseeni.

Saavuimme luokkaan 103 B ajoissa, ja minä istuuduin Pamelan vieressä olevalle paikalle. Professori ei ollut vielä saapunut paikalle, ja oppilaat puhua pulisivat keskenään. Istuin paikallani tarkastelemassa luokkaa, jonka seinät olivat täynnä ikivanhoja kirjoja. Kaikki luokassa oli ikivanhaa, jopa pulpetit joiden ääressä istuimme. Luokka täyttyi nopeasti oppilaista, ja jotkut jopa juoksivat paikalle viime tingassa. Pamela jutteli edessä istuvan tytön kanssa, mutta keskustelu loppui kun joku paukautti oven kiinni. Luokka hiljeni sillä sekunnilla, ja mies käveli huoneen eteen seisomaan. Professori Pompeijus oli hyvin pitkä ja lihaksikas. Hänen mustat hiuksensa valuivat poninhännällä kohti lattiaa. Hänen silmänsä iirikset olivat punaiset, kuin hehkuva liekki.