Veronica (Finnish)

Rangaistus

Seisoimme kaikki rehtorinkansliassa, ja puhua pulisimme toistemme päälle. Alex seisoi paikoillaan hiljaa, ja vähän väliä tarkistaen että olin paikalla. En itse ainakaan pystynyt uskomaan että veljeni paras ystävä oli sotilas, ja vielä samassa paikassa kuin minäkin.

" Hiljaa! Yksi kerrallaan. Dalia aloita sinä." Rehtori huusi jotta saisi äänensä kuuluviin. Koko huone hiljeni rehtorin huudon jälkeen.

" Kuten jo kerroinkin olin lähdössä ruokalasta, kun tuo heitti ateriansa päälleni. Sitten me kinasimme siitä oliko se vahinko vai ei. Eikä tuo edes suostunut puhuttelemaan minua kunnioittavasti kuten kuuluu. William tuli puolustamaan kunniaani ja Raven suuttui hänelle. Pojat alkoivat tapella, ja tuo puuttui tappeluun. William yritti alistaa hänet irroittamaan otteensa, mutta tuo ei totellut joten hän kamppasi ja piteli häntä maassa. Sitten tuo rakki ilmestyi haastaen Williamin vain koska hän oli laittanut tytön maahan. Se rakki oli purra meiltä päät poikki." Dalia selitti tapahtumat hänen näkökulmastaan ja vähän dramatisoiden tapahtumia, ja kun hän puhui minusta hän sanoi tuo ja osoitti sormellaan.

" Veronica et ole ollut täällä kuin vasta nelisen tuntia ja jo sinä olet ongelmissa." rehtori katsoi minua suoraan silmiin kuin etsien jotain.

" Olen pahoillani, mutta se oli vahinko ja homma lähti hieman käsistä." sanoin pahoittelevalla sävyllä.

" Neljä tuntia. Sinulla kesti neljä tuntia päätyä vaikeuksiin." Alex sanoi naureskellen epäuskoisesti.

" Alex mikä naurattaa? En näe asiassa mitään huvittavaa."

" Veronica vain sattuu olemaan aito Morales." Alex keroi huvittuneena, ja näin jopa että rehtori oli hieman huvittunut.

" Mitä tarkoitat että aito Morales?" kysyin hieman hämmentyneenä.

" No veljelläsi meni yhdeksän tuntia joutua pulaan, kun hän saapui tänne. Lisäksi kaikki muutkin veljesi ovat olleet aivan samanlaisia. Sinulla vain sattuu olemaan kaikkien aikojen ennätys."

" Noh en minä sille voi mitään. Laura kyllä varoitti asiasta." vastasin hieman nolostuneena.

" Aiotko tehdä mitään asialle. Kerron isälleni kaiken, eikä hän tule pitämään siitä mitä kuulee. Hän antsaitsee rangaistuksen."

" Hyvä on Dalia kuten tahdotte."

Dalia hymyili tyytyväisenä kun sai tahtonsa läpi. Minä taas yritin rauhoittua hengittämällä tasaiseen tahtiin. Alex taisi nähdä että kävin hieman kierroksilla, kun hän pudisti hienoisesti päätään.

" Te kaikki saatte rangaistuksen. William ja Dalia ette saa poistua huoneistanne viikkoon, muuta kuin vapaa aikana. Vartiat varmistavat että rangaistut myös toteutetaan. Mitä teihin loppuihin tulee te saatte jokainen paiskia töitä viikon verran. Merlin antaa teille työtehtävänne mahdollisimman pian. Alex mitä tulee sinuun oletan että Kuningas hoitaa itse sen mitä en voi tehdä."

Poistuimme kaikki huoneesta nyrpeän näköisinä ja sopuisina. Olisimme vain pahentaneet asiaa jos olisimme aloittaneet uuden tappelun opettajien huoneessa.

" Veronica voimmeko puhua?" Alex kysyi samalla hetkellä, kun William ja Dalia katosivat.

" Tietenkin."

" Tavataan huoneessa sitten, kun olette valmiita." Pamela sanoi hymyillen, ja johdatti muut pois niin että jäimme kahden.

" Sinä olet kasvanut valtavasti."

" No niin olet sinäkin." vastasin tutkaillen kiinnostuneena Alexin komeita kasvoja. Lähdimme kulkemaan pois päin opettajien huoneesta. En juuri tiennyt minne olimme matkalla, mutta luotin siihen että Alex ei eksyisi. Dimi kulki perässämme tarkkaillen ympäristöä, kuin haukka.