Veronica (Finnish)

Uutisia

Dimi oli seurannut minua koko päivän, ja jotenkin sen läsnäolo rauhoitti. Jännitin aivan kamalasti mestareiden arviointia. Hesperos ei ollut vielä kertonut meille mitään arviointiin liittyvää. Hesperoksen tuntiin oli vielä yhden tunnin verran.  Professori Theophilia opetti meille kirjallisuutta, mutta en jaksanut keskittyä aiheeseen. Dimi istui vieressäni ja aina välillä paijasin sitä päälaelta. Ryntäsin luokasta ensimmäisenä ulos, ja törmäsin johonkin kiinteään. Nostin yllättyneenä katseeni jaloistani kohti tummia silmiä. Samuel. Hän virnuili leveästi edessäni.

" Olen pahoillani." Mumisin ja siirryin sivummalle. Dimi painautui Samuelia vasten, kuin tervehtien vanhaa ystävää.

" Hei poika! Siitä onkin jo vuosia." Samuel sanoi lempeästi paijaten Dimiä. Tuijotin näkymää yllättyneenä.

" En tiennytkään että tunnet Dimin."

" Me tutustuimme toisiimme, kun kävin täällä koulua." Samuel vastasi mutta antoi kaiken huomionsa Dimille.

Dimi huomasi sen kun otin askeleen kauemmas. Se käänsi katseensa minuun ja tuli luokseni. Samuel näytti yllättyneen hetkellisesti.

" Minun on mentävä tunnille." Sanoin ja käännyin lähteäkseni.

" Olet Lucasin sisko niinhän?" Samuelin kysymys yllätti minut, ja käännyin katsomaan häntä. Hänellä oli hieman surullinen ilme kasvoillaan.

" Joo. Tunsitko veljeni?" Kysyin ääni täynnä tunnetta.

" Joo. Minä tunsin hänet melko hyvin." Samuel vastasi, ja kaikki se koppavuus oli kadonnut. Katsoin kelloa ja tiesin että jos lähtisin nyt pääsisin tunnille ajoissa. Samuelin paljastus kuitenkin kiinnosti ja halusin saada tietää lisää veljestäni.

" Alahan mennä. Myöhästyt pian tunniltasi." Hän sanoi virnuillen leveästi. Nyökkäsin ja aloin tehdä lähtöä. Käännyin vielä katsomaan Samuelia, joka tuijotti ikkunasta ulos surullisesti. Dimi seurasi perässäni, kun hölkkäsin kohti Hesperoksen tuntia. Raven ja William olivat jo paikalla, kun saavuin.

" Tänään opettelemme jousella ampumista." Hesperoksen ääni kailotti, ja oppilaat hiljenivät. Loren ja Linos seisoskelivat lähellä tarkkailemassa opetusta.

" Olemmekin nähneet viime aikoina taitavaa jousiammuntaa, joten Veronica tulisitko näyttämään mallia." Hesperos sanoi pirullisesti virnuillen. Tunsin poskieni hehkuvan punaisina, mutta nyökkäsin.

" Kyllä mestari." vastasin kun olin taas saanut ääneni toimimaan. Kuljin sydän pamppaillen kohti jousia, jotka olivat aseteltu hienosti riviin. Tatuin yhteen niistä, mutta se tuntui huonolta kädessä joten etsin uuden. Kolmas jousi oli täydellinen. Otin käteeni nuolikotelon, ja asetin sen selkääni vasten kiinni. Hesperos tarkkaili jokaista liikettäni arvioiden, kuten aina ennenkin.

" Mistä haluat että ammun?" Kysyin kun olin valmis. En saanut sanallista vastausta, mutta hän osoitti sormellaan korkealla roikkuvaa tasannetta.

" Et saa turva vaijeria tällä kertaan, joten ole varovainen." Hesperos muistutti.

Tunsin sydämmeni sekoavan täysin kun tuijotin korkealla olevaa tasannetta, joka näytti hauraalta. Nielaisin, ja hengitin syvää. Kuljin tikkaille, ja aloin kiivetä. Kiipeäminen oli helppoa, mutta se vaikeutui mitä korkeammalle pääsi. Tikkaat ja teline tuntuivat heiluvan aivan liikaa. Nielin pelkoni ja keskityin hengittämiseen. Tasainen sisään ja ulos hengitys auttoi keskittymään, ja pääsin ylös asti. Edessäni kulki köysiä, tasanteita, kiipeily tappeja oli ympäriinsä ja rata näytti vaaralliselta. Jos putoaisin mikään ei pelastaisi minua.

" Oletko valmis?" Hesperoksen kysymys kuului alapuoleltani. Nyökkäsin vastaukseksi, koska en luottanut ääneeni.

" Tehtäväsi on hakea  punainen lippu, pelkän jousen ja tasapainoilun avulla. Voitte aloittaa."